Mainos

Kotiruoka on valttia

Suomalaiset arvostavat yhä perinteistä kotiruokaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa perheistä nimittäin valmistaa lämpimän ruuan vähintään kerran päivässä, eikä merkittäviä muutoksia ole tapahtunut 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Lapsiperheissä päivittäinen ruuanvalmistus on muita kotitalouksia yleisempää, mutta yksin asuvistakin puolet valmistaa lämmintä ruokaa kotona päivittäin. Vain harvoissa perheissä lämmin ruoka korvataan välipaloilla, lämmintä ruokaa valmistetaan vain viikonloppuisin tai päivittäiset lämpimät ateriat nautitaan vain työpaikalla tai koulussa. Lisäksi arvostetaan elintarvikkeiden kotimaisuutta, taloudellisuutta, laatua ja terveellisyyttä.

Ruuanlaitto edelleen äitien vastuulla

Perheen äiti on suomalaisessa kodissa useimmiten edelleen se henkilö, joka vastaa ruuanlaitosta niin arkisin, viikonloppuisin kuin juhlissakin. Tosin isätkin ovat keittiön löytäneet, ja varsinkin vierasruokien suunnittelu on miesväen mieleen.

Useimmat ruuanlaittajat haluavat selvitä ruuanlaitosta mahdollisimman helpolla. Varsinkin nuoret ja lapsiperheet hakevat helpotusta ruuanlaittoon. Eineksillä ja valmisruuilla ei kuitenkaan korvata itse valmistettuja ruokia ainakaan kovin usein, sillä vain joka kymmenes tutkimukseen osallistuneista sanoo tämän väittämän kuvaavan itseään hyvin.

Suomalaiset ruuanlaittajat ovat hyvin laatu- ja terveystietoisia. Laadukasta ruokaa arvostetaan, eikä siitä mielellään tingitä edes hinnan kustannuksella. Hyvän laadun ja terveellisyyden lisäksi ruuan pitää olla herkullista ja monipuolista. Ruuan kotimaisuus on tärkeä vaikutin ruokahankinnoissa ja ruuanlaitossa. Suomalaiset arvostavat ruuan kotimaista alkuperää, eikä ulkomaisia raaka-aineita ja elintarvikkeita kovin mielellään käytetä.

Enemmistö perheenäideistä ja muista päivittäistavaroitten hankinnasta päättävistä henkilöistä asioi elintarvikekaupassa 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi viikonloppuisin. Kauppojen bonus- ja kanta-asiakastarjouksiin he suhtautuvat myönteisemmin kuin muutama vuosi sitten.

Terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin suhtaudutaan myönteisesti

terveyselintarvikkeita

Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet herättävät suomalaisissa myönteisiä tuntemuksia. Tutkimukseen vastanneista 63 prosenttia suhtautuu terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin erittäin tai melko myönteisesti. Joka kolmannen kanta on neutraali ja vain neljä prosenttia ajattelee niistä kielteisesti. - Kuluttajan on tärkeä kuulla funktionaalisten elintarvikkeiden vaikutuksista, sillä jos vain puhutaan funktionaalisista elintarvikkeista, kolmannes kuluttajista ei edes tiedä mitä ne ovat.

Valtaosa eli 76 prosenttia vastanneista ostaa terveysvaikutteisia elintarvikkeita ainakin joskus. Säännöllisesti tai melko säännöllisesti niitä käyttää joka neljäs. Aikuistaloudessa asuvat ja 50 vuotta täyttäneet ostavat terveysvaikutteisia elintarvikkeita muita säännöllisemmin. Alle 35-vuotiaita tuotteet houkuttelevat vähiten.

Tiedot käyvät ilmi Gallup Median toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten ruokatottumuksia, elintarvikehankintoja ja ruokaa koskevaa tiedonhankintaa. Aikakauslehtien liiton tilaamaan tutkimukseen vastasi viime vuoden syys-lokakuussa 400 kodin päivittäistavaroiden hankinnoista vastaavaa henkilöä. Vastaajista 78 prosenttia oli naisia ja 22 prosenttia miehiä.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.