Viimeisen parin viikon aikana koronaviruksen määrä jätevedessä on jälleen kasvanut. Husin Infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan tapausmäärien kasvun vaikutukset ovat kuitenkin selvästi lievemmät kuin aiemmin.
Viruksen lisääntynyt määrä jätevedessä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa on tartuntoja enemmän. Kahtena edeltävänä viikkona nousu on Järvisen mukaan ollut melko voimakasta.
Myös potilaiden lisääntynyt määrä sairaaloissa puoltaa tapausmäärien kasvua, vaikkakin potilaat ovatkin sairaalahoidossa pääsääntöisesti muusta syystä. Positiivinen testitulos on vain sattumalöydös.
– Kyllä kaikki merkit viittaavat siihen, että tartuntoja on meillä nyt enemmän.
Tartuntamäärien kasvu ei tullut yllätyksenä
Järvisen mukaan tapausmäärien kasvu ei tullut yllätyksenä. Syksyn myötä ihmisten kontaktit lisääntyvät, joten luonnollisesti myös tartunnat lisääntyvät. Myös melko lyhyt suoja rokotuksista ja sairastetusta taudista vaikuttaa asiaan.
– Tiedämme, että niin rokotuksilla kuin sairastettu tautikaan ei anna siltä tartunnalta suojaa kuin muutaman kuukauden ajan. Tartunnan voi sen jälkeen saada uudestaankin. Todennäköisesti tartunnat nousevat tästä vielä edelleen.
Vaikka tapausmäärät ovatkin nousussa, niiden merkitys on nyt erilainen kuin aiemmin pandemian aikana. Syy löytyy siitä, että tautimuodot eivät ole olleet niin vakavia.
– Näiden merkitys on nyt ihan toisenlainen kuin aikaisemmin. Meillä on enää hyvin vähän sellaisia vaikeasta hengitysvajauksesta kärsiviä potilaita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissäkin ihan yksittäisiä, Järvinen selittää.
– Eli tauti on muuttunut, kiitos rokotusten ja osaltaan näiden lievempien viruskantojen.
Epidemioita sairaaloissa ja hoivassa
Tämä syksy tulee ylilääkärin mukaan olemaan huomattavasti edellistä syksyä rauhallisempi, jos uusia virusmuunnoksia ei tule.
Epidemioita on nähty korona-aikana ajoittain esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Tämä syksy ei ole siitä poikkeus.
– Sekä sairaalaosastoilla että hoivan piirissä on epidemiat jossain määrin lisääntyneet. Niitä ei ehkä ihan samalla tavalla aina enää edes tunnisteta, mutta niidenkin merkitys on pienentynyt siltä osin, että iäkkäätkin ovat usein hyvin vähäoireisia, kiitos rokotusten.
Tällä hetkellä suositellaan, että koronavirukseen sairastunut olisi karanteenissa viisi päivää. Muualla maailmassa on jo keskusteltu tätäkin lyhyemmästä ajasta.
– Voi olla, että ohjeet ovat tässäkin muuttumassa. Eli olemme siirtymässä enemmän tavallisen hengitystieinfektion myös näissä varotoimissa, Järvinen arvelee.