Hieman yli puolet kuluista aiheutui koronatestauksista.
Koronaepidemiasta koituu tänä vuonna Suomen kunnille lähes 1,4 miljardin euron lisäkulut, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä.
Ensi vuonna kunnille arvioidaan syntyvän reilun 400 miljoonan euron lisäkulut ja vuonna 2023 vajaan 300 miljoonan euron lisäkulut.
Kuntaliiton huhti-toukokuussa tekemässä kyselyssä selvitettiin kuntien ja sairaanhoitopiirien arvioita koronan torjunnan ja hoidon aiheuttamista kustannuksista.
Selvityksessä huomioitiin muun muassa koronatestaus, tartuntojen jäljittäminen, rokotusten järjestäminen, koronapotilaiden hoito sekä pandemiaan liittyvät tarvikehankinnat ja varautumistoimet. Lisäkuluista kysyttiin myös muilta toimialoilta kuten sosiaalihuollosta ja opetustoimesta.
Lue myös: Ahdinkoon ajautunut ravintolayrittäjä sai murskaavia uutisia – ryöpyttää kritiikkiä kohdennetuille rajoituksille: "Jos Hämeenlinnassa palaa, auttaako veden heittäminen Forssaan?"
Muita kuluja syntyy muun muassa tehostetusta siivouksesta, hengityssuojainten hankinnoista, kotiin vietävistä ateriapalveluista, etävastaanotoista sekä tieto- ja viestintätekniikan hankinnoista.
Kuluista hieman yli puolet aiheutuu koronatestauksesta. Yhden koronatestin hinta asettuu 50 ja 150 euron väliin, kun taas rokottaminen maksaa vastaavasti 10–60 euroa rokotusta kohden.
Hoitovelkaa useiksi vuosiksi
Kyselyssä selvitettiin myös koronaepidemian aiheuttamaa hoitovelkaa, kun monia kiireettömiä palveluita on keskeytetty ja lykätty myöhempään ajankohtaan. Osa hoitovelasta on syntynyt palveluiden järjestäjien päätöksellä lykätä ei-kiireellistä toimintaa, mutta toisaalta asiakkaat ovat myös itse lykänneet esimerkiksi suun terveydenhuollon käyntejään.