Komission mukaan muun muassa myöhään aloitettu tartunnanjäljitys vaikeutti epidemian hallintaa.
Ruotsin varautuminen pandemiaan on ollut ala-arvoista ja maa on ollut koronatoimissaan myöhässä, arvioi Ruotsin hallituksen asettama koronakomissio toisessa osaraportissaan.
Varhaisessa vaiheessa käyttöön otetuilla toimenpiteillä ei raportin mukaan pystytty rajoittamaan tartuntojen leviämistä.
– Ruotsin pandemianhallintaa on leimannut myöhästyminen. Alkuvaiheen suojatoimenpiteet olivat riittämättömiä pysäyttämään tai edes vahvasti rajoittamaan tartuntojen leviämistä maassa, komissio kirjoittaa raportissaan.
Komissio arvostelee myös sitä, että tartunnanjäljityksen aloittaminen vei niin kauan.
– Myöhäinen tartunnanjäljitys vaikeutti pandemian torjuntaa, raportissa kirjoitetaan.
Lainsäädäntö ei ole ajan tasalla
Komission mukaan Ruotsin toimenpiteet näyttävät olleen myöhässä paitsi pohjoismaisiin naapureihin verrattuna myös suhteessa maan senhetkiseen epidemiatilanteeseen.
– Jälkikäteen nähtynä tartuntojen leviämisen kasvu oli maaliskuussa 2020 todennäköisesti huomattavasti dramaattisempaa kuin viranomaisten reaaliajassa esittämistä tiedoista kävi ilmi, raportissa todetaan.
Komission puheenjohtaja Mats Melin nostaa tärkeäksi ajankohdaksi maaliskuun 12. päivän seudun vuonna 2020. Monet naapurimaat ryhtyivät tuolloin toimiin, mutta Ruotsi ei.
– Tartuntojen torjuntatoimet koostuivat tuolloin lähinnä neuvoista ja suosituksista, Melin kuvaili perjantaina medialle.
Terveydenhuollon työntekijöille kiitosta
Koronakomissio katsoo lisäksi, että tartuntatautien torjuntaa koskeva lainsäädäntö oli ja on edelleen riittämätöntä vakavan epidemian tai pandemian puhjetessa.
Tartuntojen torjunta on raportin mukaan ollut hajautettua ja sirpaleista. Tämän vuoksi on ollut epäselvää, kuka on vastannut kokonaisuudesta, kun maata on kohdannut vakava tartuntatauti, komissio katsoo.