Paviaanien nykyiset tilat vuonna 1935 rakennetussa Leijonalinnassa peruskorjataan ja eläimet lopetetaan. Suomen Eläinsuojeluyhdistys pitää lopetuspäätöstä eettisesti arveluttavana.
Korkeasaaren eläintarha Helsingissä luopuu syksyn aikana paviaaneistaan. Niiden tilat vanhassa Leijonalinnassa eivät enää kestä apinoiden kulutusta, ja jo vuonna 1935 rakennetut tilat peruskorjataan. Rakennus on suojelukohde, ja sen kunnostuksen on arvioitu kestävän 2-3 vuotta.
Paviaanilinnan uusiksi asukeiksi suunnitellaan japaninmakakeja, jotka sopeutuvat kylmiin oloihin afrikkalaisia paviaaneja paremmin. Makakien kotisaarella Honsulla lämpötila voi talvella laskea 15 pakkasasteeseen, ja apinat kasvattavat kylmää vastaan paksun turkin.
Paviaanien tavoin myös japaninmakakit elävät uroksen johtamissa laumoissa, joiden koko vaihtelee muutamasta eläimestä useaan kymmeneen. Kooltaan makakit ovat hieman paviaaneja pienempiä.
Korkeasaaressa on ollut vaippapaviaaneja 1960-luvulta lähtien. Ne siirrettiin Leijonalinnaan, kun vanha apinatalo purettiin 1990-luvun alussa. Vaippapaviaanit elävät perheryhmissä ja kommunikoivat vilkkaasti keskenään, siksi ne ovat olleet yleisön suosikkeja.
Vaippapaviaaneille ei eläintarhan intendentin Leif Blomqvistin mukaan ole jatkossa muuta vaatimukset täyttävää tilaa, eikä niitä voida sijoittaa muihin eläintarhoihin. Ne täytyy lopettaa.
SEY: Paviaanien lopettaminen eettisesti arveluttavaa
Suomen Eläinsuojeluyhdistys pitää eettisesti arveluttavana ja kestämättömänä sitä, että paviaanit vain lopetetaan, kun niille ei tilaa löydy ja myöhemmin hankitaan uudet eläimet vanhojen sijaan.
Yhdistys vetoaa Korkeasaareen ja Helsingin kaupungin johtoon, että nämä vielä kerran selvittäisivät kaikki mahdollisuudet sijoittaa eläimet, tässä tapauksessa paviaanit, rakennustöiden ajaksi tilapäisiin, mutta asianmukaisiin tiloihin.
Paviaanien pitämisen edellytyksenä on Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen (SEY:n) mielestä se, että niille pystytään tarjoamaan lajille sopiva pitopaikka, hoito ja kohtelu sekä muutenkin asianmukaiset olot.