Paasikivi-seurassa on totuttu odottamaan suoraa keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tiistain odotettu vieraspuhuja täyttikin tämän suorapuheisuuden odotuksen täydellisesti. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov piti puolituntisen puheen, joka ei todella jättänyt mitään epäselväksi, ei ainakaan syyllisiä. Niitä ovat Nato, EU, Ukraina ja Yhdysvallat.
Suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin mukaan Ukrainan ja Georgian väkivallan siemenet kylvettiin jo kauan ennen Krimiä tai muitakaan Ukrainan tapahtumia. Ensisijainen syypää on Nato, joka on laajentunut liian lähelle Venäjää.
– Naton huippukokouksessa Bukarestissa päätöslauselmiin kirjattiin että Ukraina ja Georgia tulevat olemaan Natossa peruuttamattomasti. Me varoitimme, että tämä tulee nostamaan illuusioita noiden maiden johtajien tulehtuneissa mielissä, suurlähettiläs sanoi.
– Tiedätte mitä siitä seurasi.
"Venäjä on lännen epärehellisyyden uhri"
Myös EU sai osansa.
– Sekään ei ole pysytellyt sivussa yrityksistä rikkoa Venäjän ja sen naapureiden välejä. Keksittiin ohjelma nimeltä Itäkumppanuus, Kuznetsov syytti. Hänen mukaansa Ukrainan sisällissota syttyi EU:n halusta pakottaa Ukraina valitsemaan Venäjän ja lännen välillä.
Lännen syntilista jatkui kautta koko puheen: Kansainvälisten asesopimuksien kariutuminen johtui Yhdysvaltain vääristelystä, Kertshinsalmen yhteenotto Ukrainan vaalivehkeilystä.
Jopa Venäjän vuosituhannen vaihteen talousvaikeudet johtuivat länsiasiantuntijoiden vääristä neuvoista. Venäjä oli lännen epärehellisyyden uhri.
– 90-luvulla me vilpittömästi uskoimme että länsi on kiinnostunut auttamaan meitä kehittämään vaurasta ja demokraattista Venäjää. Sokeasti seurasimme länsikumppaneidemme ohjeita. Ja mihin Venäjä lopulta päätyi 90-luvun lopulla? Taloudellinen romahdus, separatismin nousu alueilla, puhumattakaan Tshetshenian sodasta... Maan varallisuus oli ryöstetty ja joutui oligarkkien käsiin. Suuri osa siitä oli viety länsimaihin, Kuznetsov kuvaili.
Laiha sovinnon yritys
Negatiivinen käsitys lännestä on toki kuultu Venäjän taholta monet kerrat ennenkin.
Silti suurlähettilään puheessa pisti korvaan, kuinka ehdottomin ja syyttävin sanamuodoin kaikki esitettiin, yleisönä Suomen turvallisuuspolitiikan kerma ja mm. suuri joukko muita suurlähettiläitä. Lähes kaikki Venäjän lähihistorian tapahtumat esitettiin johdonmukaisesti lännen pahantahtoisuuden ilmentyminä. Mm. EU:n Ukrainalle aikoinaan tarjoama itäinen kumppanuus kuvattiin "yritykseksi rikkoa Venäjän ja sen naapureiden välit".
Suurlähettiläs päätti puheensa toiveeseen dialogista.
– Näissä olosuhteissa on välttämätöntä palauttaa mieleen sopimisen taito, etsiä kompromisseja, suurlähettiläs totesi ja vakuutti Venäjän pysyvän jatkossakin avoimena rakentavalle yhteistyölle.
Kovin sovinnollisena puheen kokonaisviestiä ei voi pitää.