Kohutun venäläishallin omistaja: Liiketoimintamme salaista

Ohjelma kertoi pari viikkoa sitten, että Suomessa on myyty maata ulkomaiseen omistukseen strategisesti tärkeiden tele- ja tietoliikennemastojen läheisyydestä. Samassa ohjelmassa kerrottiin Kolkanlahden venäläishallista. Sen omistaja Varlakov on Venäjän parlamentissa eli duumassa työskentelevän kansanedustaja Andrei Morozovin avustaja.

Saarijärveläiset ovat ihmetelleet puolustusministeriön omistaman tele- ja tietoliikennemaston lähelle rakennetun varaston todellista luonnetta. MTV3:n saamien tietojen mukaan myös suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi ovat selvitelleet varastohallin toimintaa sekä siihen liittyvän liiketoiminnan todellista luonnetta.

45 minuuttia -ohjelman toimitus on saanut jutusta satoja palautteita. Niiden joukossa on yli 40 vihjettä oudoista maakaupoista, joita on tehty strategisesti merkittävien kohteiden lähellä, aina Saaristomereltä Lappiin.

Venäläisten omistama varastohalli Saarijärvellä

Pressuhalliin terästä Uralilta

Pressusta valmistettuun varastoon on tuotu terästä kaukaa idästä, Uralin Magnitogorskista. Teräsrullat tuotiin viime syksynä ensin junalla Uralilta Jyväskylän rautatieasemalle ja sieltä edelleen kuorma-autolla Saarijärvelle. Paikallisten asukkaiden mukaan varastosta ei ole ollut toiseen suuntaan minkäänlaista liikennettä.

Pressuhalli sijaitsee keskellä metsää, kahden sähköpuomin ja piikkilangalla varmennetun teräsaidan suojissa. Aluetta vartioidaan useilla valvontakameroilla.

45 minuuttia -ohjelma yritti tavoittaa hallin omistajaa Denis Varlakovia haastatteluun ennen ohjelman ulostuloa. Yhtiön ilmoittamat yhteystiedot eivät kuitenkaan pitäneet paikkaansa eikä Varlakovia tavoitettu. Ohjelman jälkeen hän otti yhteyttä ohjelman toimittajaan ja kertoi haluavansa esitellä hallia.

Duumassa työskentelevä Varlakov lensi Moskovasta Saarijärvelle vain muutamaksi tunniksi. Hänellä oli mukanaan mediasuhteista vastaava henkilökohtainen konsultti.

Lähes miljoonan euron korpivarasto

Varlakovin mukaan Saarijärven kaupungilta ostetulle kolmen hehtaarin tontille rakennettu halli on maksanut runsaat 800 000 euroa. Suurimmat kustannukset ovat tulleet mittavista maatöistä. Alueelta on vaihdettu maat peräti viiden metrin syvyydeltä.

- Alueen maaperä oli niin kosteaa, että jouduimme toimimaan näin poikkeuksellisella tavalla, Varlakov kertoo.

Paikalliset asukkaat ihmettelivät ohjelmassa pressuhallin poikkeuksellisen järeitä turvajärjestelmiä.

- Valvonta on tarpeen, koska teräs on arvokasta.Varastossa olevan teräksen arvo on nykyisillä maailmanmarkkinahinnoilla noin puoli miljoonaa euroa.

"Epäuskottavaa liiketoimintaa"

Saarijärvellä liiketoimintaa pidetään epäuskottavana. Paikallisten mukaan varaston rakennuskustannukset ovat järjettömät suhteessa varastossa olevan teräksen määrään.

-Tässä ei ole mitään järkeä. Teräs on tuotu mahdollisimman kauas markkinoista, logistisesti aivan käsittämättömään paikkaan, toteaa paikallisia asukkaita hallivierailulla edustava Oiva Miettinen.

Denis Varlakovin mielestä varaston sijainnissa ei ole mitään kummallista.

-Täällä ei ole niin täyttä kuin Helsingin seudulla. Alueella on pieniä yrityksiä, jotka käyttävät tuotannossaan terästä. Sitä paitsi Saarijärvi on keskellä Suomea, hän toteaa.

Myynti vähäistä, liikevaihto salaisuus

Varlakov ei halua puhua tarkemmin liiketoimintansa luonteesta. Markkinointiorganisaatio on vasta rakenteilla eikä asiakkaista saati liikevaihdosta voida keskustella.

-Nämä ovat liikesalaisuuksia, liikemies kuittaa.

Liiketoiminnan laajuus ei selviä myöskään kaupparekisteristä. Yhtiön tilinpäätöstietoja ei ole saatavissa.

Kyseessä on avoin yhtiö. Suomen lainsäädännön mukaan sen ei tarvitse toimittaa tilinpäätöstietojaan julkiseen rekisteriin.

Lisää maakauppoja tulevaisuudessa

Denis Varlakov kertoo ostaneensa juuri Karstulan seurakunnalta puolen hehtaarin maa-alueen.

Hän aikoo rakennuttaa itselleen kakkoskodin Saarijärven naapurikuntaan. Myös muita maakauppoja tehdään, jos liiketoimet niin vaativat.

-Ehkä ostamme tulevaisuudessa lisää maata, mutta emme enää metalliteollisuutta varten. En halua paljastaa suunnitelmiamme täsmällisesti, mutta mietimme juuri tuotantomme monimuotoistamista ja uusia aluevaltauksia. Uudet liiketoimet voivat vaatia maaomaisuuden kartuttamista, Varlakov selittää.

Hän ei halua jatkossakaan rakentaa liiketoimintaansa vuokramaalle.

-Haluan ostaa maan, en vuokrata. Kilpailu on kovaa ja vuokraamisesta syntyisi ylimääräisiä kustannuksia, Varlakov sanoo.

Kommentoi aihetta Kolmen vartin blogissa