Kirjailija Kjell Westö palasi 1930-luvun Helsinkiin uudessa romaanissaan.
Kirjailija Kjell Westö on viime aikoina tullut tietoiseksi omista maneereistaan ja heikkouksistaan kirjailijana. Hän kertoo kuulleensa arvostelua esimerkiksi siitä, miten hänen kirjansa keskittyvät usein miesten välisiin kukkotappeluihin.
– Aluksi en hyväksynyt kritiikkiä, mutta myöhemmin olen tajunnut, että siinä on vinha perä. Sittemmin olen nähnyt erityistä vaivaa naispuolisten romaanihahmojen kuvaamiseen.
Westön uusin romaani Kangastus 38 on Westön kolmas romaani sellaisesta ajasta, josta hänellä ei ole henkilökohtaista kokemusta. Tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Helsinkiin. Taustatyönä hän on tutustunut lukuisiin kirjoituksiin, arkistofilmeihin ja kirjeisiin.
– Minun pitää astua ajanjaksoon, jota kuvailen, ja nähdä sen aikaiset kadut edessäni. Ennen kuin voin kirjoittaa siitä, hahmoilla täytyy olla nimet ja minun täytyy kuulla heidän äänensä.
Westö kertoo suhtautuvansa vakavasti romaaniensa ajankuvaukseen. Vaikka romaanien keskushahmot ovat keksittyjä, hän on tarkka siitä, että kaikki kirjoitettu olisi voinut tapahtua.
– Koko ajan pitää tasapainotella totuuden ja fiktion välillä. Jos tiedän, että esimerkiksi orkesteri oli tiettyyn aikaan kiertueella latinalaisessa Amerikassa, en voi esittää heitä silloin Helsingissä
(MTV3 – STT)