Kuka tai mikä Venäjää todellisuudessa uhkaa on viime aikoina noussut mieleen yhä useammin täällä Ukrainassa. Ei nyt kovin vahvasti näytä ainakaan siltä, että se olisi Ukraina, kirjoittaa Ukrainassa parhaillaan oleva MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Petri Saraste.
Ukrainan armeija ei Venäjälle hyökkää, sen sijaan niin teki Venäjä 7 vuotta sitten. Edelleenkin se miehittää itä-Ukrainaa ja Krimiä vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia.
Eikä hyökkääjä ole Natokaan. Natolla ei ole Ukrainassa yhtään tukikohtaa, ohjuksia tai sotilasta. Laajenemisesta Natoon keskusteltiin viimeksi presidentti Bush nuoremman kaudella.
Ketä Putin siis pelkää? Hän pelkää demokratiaa ja riippumatonta oikeuslaitosta.
– Putin ei halua, että Ukraina vahvistuu taloudellisesti ja hänen oma kansansa näkee, että vapailla vaaleilla valitulla naapurin kansalla menee paremmin kuin heillä ja korruptoituneet rikolliset joutuvat vastaamaan teoistaan oikeuteen.
Näin totesi minulle arvostettu politiikan tutkija ja Kiovan yliopiston professori Oleksiy Harran.
Putin pelkää myös jonkinlaista uutta "dominoteoriaa", jonka mukaan demokraattista Ukrainaa seuraisivat pian perässä Valko-Venäjä, Georgia, Moldova, Kazakhstan.
– Uhka tulee ennen kaikkea Venäjän sisältä moneltakin taholta. Fundamentalistiryhmiltä ja aivan tavallisilta kansalaisiltakin, vaikka heitä kuinka yritettäisiin tukahduttaa. Putin suosio kävi huipussaan Krimin valtaamisen yhteydessä, mutta on taas laskussa, Harran toteaa.
Presidentti Putin hakee nyt tukea muualta kuin lähinaapureilta, joita hän nimittää sukulaisikseen, eli Kiinasta, Lähi-idästä ja Afrikasta. Strategia näyttääkin olevan: Viholliset läheltä ja ystävät kaukaa.
Putin ei ole slaavilaisten kansojen yhdistäjä, vaan pikemminkin kuin hylätty aviomies, joka ei kestä sitä, että vaimo on löytänyt itselleen paremman, rehellisemmän ja älykkäämmän puolison.