Ranska 2005. Ohjaus: Michel Ocelot, Bénédicte Galup. Käsikirjoitus: Philippe Andrieux, Bénédicte Galup, Marie Locatelli, Michel Ocelot. Tuotanto: Didier Brunner. Musiikki: Manu Dibango. Suomalaisina ääninä: Akira Takaki, Tapani Perttu, Rinna Paatso, Antti Jaakola, Sari Moilanen, Kari Tamminen, Carla Rindell, Ossi Ahlapuro. Kesto: 80 min.
Senegalilaisiin kansantarinoihin perustunut satuanimaatio Kirikou ja noita hurmasi sekä lapset että aikuiset ensi-iltavuotenaan 1999. Animaatiotarun päähenkilö, nokkela afrikkalaispoika Kirikou, pelasti kotikylänsä ilkeän Karaba-noidan kynsistä. Nyt Afrikka-animaatio on saanut jatko-osan Kirikou ja viidakon eläimet. Tekijänä on toiminut ykkösosasta tuttu ranskalaisohjaaja-käsikirjoittaja Michel Ocelot yhdessä Bénédicte Galupin kanssa.
Viime vuonna yli 50 maahan myyty Kirikou ja viidakon eläimet ilahduttaa alusta alkaen kaikenikäisiä. Mikä parasta, animaatio ei missään vaiheessa erehdy aliarvioimaan nuorimpia katsojiaan. Kirikoun uusissa seikkailuissa käsitellään isoja teemoja kuten nälänhätää ja kuolemaa ajatuksia herättävällä, rohkealla tavalla. Oman pään käyttö on sallittu, kuuluu yksi elokuvan sanomista.
Animaatio alkaa viisaan vanhan miehen johdannolla, jossa vanhus toteaa ensimmäisen Kirikou-elokuvan olleen aivan liian lyhyt. Paljon jäi tuolloin kertomatta. Uusi elokuva pyrkii korjaamaan puutteen neljän erillisen kertomuksen myötä. Ensimmäisessä tarinassa Kirikou löytää lähteen, jonka veden avulla kylässä voidaan viljellä vihanneksia. Eräänä aamuna kyläläisiä odottaa karmea yllätys: viljelykset on mystisesti tuhottu. Toisessa tarinassa vihannesten kohtalo on jo selvinnyt, mutta kyläläisillä ei edelleenkään ole ruokaa. Kirikoun neuvokkuuden ansiosta kylä keksii uuden keinon ansaita elantonsa. Kolmannessa ja visuaalisesti antoisimmassa episodissa Kirikou matkaa kirahvin selässä halki viidakon ja erämaan. Sankari ottaa yhteen noidan kammottavien kätyreiden kanssa. Päätöstarinassa kotikylän naiset sairastuvat vakavasti. Ainoa tepsivä vastalääke kasvaa hankalimmassa mahdollisessa paikassa – aivan noidan kodin vieressä.
Reipas Kirikou on positiivinen ilmiö lapsille suunnatun animaatiotuotannon epätasaisessa virrassa. On ilahduttavaa havaita, että Hollywood-hegemonialle löytyy vaihtoehtoja edes silloin tällöin. Kirikou ja viidakon eläimet viehättää avoimuudellaan ja yksinkertaisella suoruudellaan. Laadullinen tähtäin on koko ajan korkealla. Yhteisestä ponnistelusta syntyvä ylpeys, yhteishenki ja terve itseluottamus ovat Kirikoun seikkailujen arvokkaita työvoittoja.
Kirikoun maailman simppeli, mutta kerrassaan tyylikkäästi toteutettu kuvasto saa arvoistaan tukea veteraanimuusikko Manu Dibangon säveltämästä soundtrackista. Tarttuvissa melodioissa ei ole tarpeettomia kiemuroita. Myös kotimainen ääniversio miellyttää korvaa.
Teksti: Outi Heiskanen