Kiinnijäämisen seuraukset kelpasivat lieventäväksi seikaksi

Käräjätuomari Mauri Suon johtaman kokoonpanon yksimielisen päätöksen seuraamuspohdinnat ovat mielenkiintoista luettavaa.

(Oikeuden päätökset on kirjoitettu siten, että syyksilukemisosiossa todetaan mihin ja millä perusteella syytetty on syyllistynyt tai millä perusteella syytteet on hylätty. Rangaistusseuraamuksia puidaan taas omassa osassaan. Siinä oikeus pohtii mikä olisi syylliseksi todetulle sopiva rangaistus ja millä perusteella.)

Seuraamuspohdinnan alkuun oikeus toteaa, että tuotantopäällikkö oli vienyt rahaa ainakin 121500 euron arvosta. Omaisuus oli erittäin arvokas ja tuotantopäällikkö oli käyttänyt hyväkseen luottamusasemaansa yrityksessä.

Tätä luottamusaseman hyväksikäytön merkitystä ei sen tarkemmin pohdita, vaan käräjäoikeus ryhtyy luettelemaan lieventäviä seikkoja. Sellaisia toki ovat ensikertalaisuus ja tunnustaminen sekä pyrkimys edistää rikoksen selvittämistä.

Kummallisia perusteluja

Mutta muutama seuraamuspohdinnan lieventävä peruste vaikuttaa aika oudolta.

Käräjäoikeus toteaa: "[Tuotantopäällikkö] oli stressaantunut rahapajan kovasta työtahdista ja oli varoituksen saatuaan jotenkin suistunut raiteiltaan ja alkanut ottaa kolikoita mukaansa, koska se oli onnistunut niinkin helposti. Tilaisuus oli tehnyt varkaan".

Muun muassa nämä seikat siis katsottiin perusteeksi sille, että käräjäoikeus päätyi ehdottoman sijaan ehdolliseen tuomioon. Eli rikoksen tekijän stressaantuminen, raiteilta suistuminen, rikoksen tekemisen helppous (eli Rahapajan valvonnan ongelmat) ovat lieventäviä perusteita.

Melko erikoista, mutta vielä kummallisempaa löytyy. Käräjäoikeus jatkaa seuraamuspohdintaa: "Kiinni hän ei ollut jäänyt tarkastuksissa eikä turvatoimissa vaan ulkopuolisten sattuminen vuoksi."

Nämä ulkopuoliset sattumat olivat sitä, että huumepoliisi alkoi löytää varastettuja kolikoita kotietsinnässä ja ryhtyi selvittämään niiden taustaa. Miten kiinnijäämistapa - kun tuotantopäällikkö ei nyt itse ilmoittautunut poliisille - voi lieventää rangaistusta? Ilman "ulkopuolisia sattumia" kolikoita katoaisi edelleen.

Kiinnijääminenkin lieventää

Kummallisin keventämisperuste on kuitenkin tämä: "Kiinnijääminen on aiheuttanut [tuotantopäällikön] elämän täydellisen romahtamisen ammatillisessa ja sosiaalisessa mielessä".

Tähän voi yleistä elämänkokemusta siteeraten todeta, että jos varastaa työnantajalta yli satatuhatta euroa rahaa ja jää kiinni, niin harvemmin siitä mitään kauhean hyvää seuraa. Ei tule työnantajalta bonuksia tai kutsua presidentinlinnaan.

Kiinnijäämisen tuoman romahtamisen käyttö perusteluna tuntuu vielä kummallisemmalta, kun katsoo toista kohtaa käräjäoikeuden päätöksessä. Aiemmassa syyksilukemisen osiossa käräjäoikeus toteaa, että tuotantopäällikkö oli suistunut raiteiltaan saatuaan epäoikeudenmukaiseksi kokemansa varoituksen lyhyempien päivien tekemisestä ja kolikoiden varastaminen oli alkanut tästä.

Oikeus lausuu: "[Tuotantopäällikkö] oli yrittänyt parantaa oloaan alkoholilla ja muillakin aineilla, jolloin tilanne oli vain huonontunut. Samaan aikaan oli kariutunut aikaisempi parisuhde ja alamäki oli jyrkentynyt. [Tuotantopäällikkö] oli hölmöilyllään tuhonnut kaiken mahdollisen mukaanluettuna oman tulevaisuutensa."

Tuossa valossa näyttää siltä, että elämä oli jo romahduspisteessä ennen kiinnijäämistä.

Mutta mielenkiintoinen on tuo käräjäoikeuden kanta. Jos holtiton elämäntapa, raiteilta suistuminen, rikoksen tekemisen helppous ja kiinnijäämisen tuomat vaikeudet sopivat perusteiksi lievempään rangaistukseen päätymisessä, niin niillä on käyttöä lähes jokaisessa rikosjutussa.

Kirjavaa on oikeudenkäyttö.

Syksyisessä Töölön valepankkiryöstöjutussa tuomittiin niin ikään ensikertalainen pankkineiti 1 v 10 kk vankeuteen. Jutussahan nainen antoi 60000 euroa pankkia muka ryöstämään tulleelle tutulleen. Tässä tapauksessa tuomio kääntyi ehdottoman puolelle, kun naisen katsottiin käyttäneen erityistä luottamusasemaansa väärin. Siinä ei pohdittu kiinnijäämisen naiselle aiheuttamia ongelmia.

Mutta ehkä nämäkin tapaukset kuvaavat sitä mitä törkeästä varkaudesta yleensä langetetaan: puolet on ehdottomia ja puolet ehdollisia.

Ja Helsingin käräjäoikeuden osalta voi meneillään olevan mäkiviikon kunniaksi lainata Matti Nykästä: "Se on ihan fifty-sixty miten käy."