Kiina ja Valko-Venäjä järjestävät tällä viikolla yhteiset sotaharjoitukset. Niin kutsutut terrorisminvastaiset harjoitukset pidetään Valko-Venäjän maaperällä lähellä Nato-maa Puolan rajaa.
Maiden välisiä harjoituksia on pidetty aiemminkin, mutta tämä on ensimmäinen kerta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan keväällä 2022.
Kiinan puolustusministeriön mukaan harjoitukset alkoivat maanantaina ja kestävät kuun puoleen väliin saakka.
Analyytikot: Harjoituksen ajankohta ei sattumaa, vaan viesti
Puolan puolustusministeriö kritisoi harjoitusten ajankohtaa, joka ajoittuu samalle viikolle Naton Washingtonin huippukokouksen kanssa.
Kiinan diplomaattiviranomaisten mukaan harjoituksia ei ole suunnattu mitään valtiota kohtaan.
Analyytikot kuitenkin uskovat, ettei Kiina ole valinnut harjoitusten ajankohtaa ja paikkaa sattumalta.
– Kyse on paljon enemmän poliittisesta viestistä kuin itse harjoituksesta, sanoo AFP:lle washingtonilaisen Stimson Center -ajatushautomon asiantuntija Kelly Grieco.
Griecon mukaan myös se, kuinka lähellä Nato-rajaa harjoitukset pidetään, on osa viestiä. Kiina on harjoitellut Valko-Venäjällä neljä kertaa vuosina 2011–2018, mutta ei sen jälkeen ennen tätä.
Huhtikuussa 2023 Kiina järjesti harjoituksia Venäjän kanssa Itä-Kiinan merellä lähellä Japanin saaria Yhdysvaltain, Japanin ja Etelä-Korean kolmenvälisen huippukokouksen aattona.
Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen analyytikko Alice Ekmanin mukaan se oli osoitus siitä, että Kiina vastusti huippukokouksen järjestämistä.
Ekmanin mukaan Kiina lähestyy Venäjää ja muuttuu yhä vihamielisemmäksi Natoa kohtaan.
Naton julkilausumassa huoli Kiinasta
Naton jäsenmaiden johtajat ilmaisivat keskiviikkona julkilausumassa huoltaan Kiinan ja Venäjän syvenevistä suhteista. Lisäksi johtajat syyttivät Kiinalla olevan avainrooli Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan avustamisessa.
Lausumassa sanotaan, että Kiina on muodostunut ratkaisevaksi mahdollistajaksi Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan niin sanotun rajoittamattoman kumppanuutensa sekä Kiinan Venäjän puolustusteollisuudelle tarjoaman laajan tuen myötä.
Julkilausumassa vaaditaan, että Kiina lopettaa Venäjän sotilaallisten pyrkimysten materiaalisen ja poliittisen tukemisen.
Kiina julkaisi vastauksensa Natolle pian julkilausumaan julkaisun jälkeen.
– Naton tulisi lopettaa niin kutsutusta Kiina-uhasta meuhkaaminen sekä vastakkainasettelun ja kilpailun lietsominen, ja tehdä enemmän maailmanrauhan ja vakauden edistämiseksi, Kiinan EU:n edustuston tiedottaja sanoo tiedotteessa.