Keskustelua Israelin politiikasta leimaa antisemitismin pelko – Israelia pitää voida arvostella kuin muitakin valtioita, sanovat tutkijat

– Se on tietysti väärin. Se kohdistuu usein konkreettisesti kyseisen maan juutalaisiin, joilla ei ole lähtökohtaisesti yhteyttä Israeliin. Se on myös palestiinalaisten oikeuksien kannalta käytävän poliittisen kamppailun kannalta vahingollista. Se tarjoaa mahdollisuuden esittää palestiinalaisten poliittiset vaatimukset tai niiden tukemisen antisemitisminä. Se on tyhmää, moraalitonta ja omaan jalkaan ampumista, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Juusola sanoo, etteivät viikonlopun tapahtumat ole ainutkertaisia.

– Antisemitistinen kuvasto elää vahvana sekä meillä täällä Euroopassa erityisesti äärioikeiston parissa että myös islamilaisessa maailmassa. Siitä on helppo ammentaa – valitettavasti, Juusola lisää.

Saksan sisäministeriön tilastoissa vuodelta 2018 valtaosan viharikoksista on raportoitu olevan äärioikeiston tekemiä, mutta joukossa on myös pieni määrä äärivasemmiston sekä ulkomaalaisen ideologian tai uskonnon motivoimia rikoksia. Ylen mukaan Saksan hallituksen raportissa kuitenkin todetaan, että juutalaisvastaisten viharikosten tilastointimenetelmää on arvosteltu, koska rikokset luokitellaan äärioikeistolaisiksi, kun tekijää ei tiedetä.

Antisemitistiset teot lisääntyneet Euroopassa

Nimenomaan antisemitistinen retoriikka, kielenkäyttö, on helppo ottaa näissä Israelia arvostelevissa mielenilmauksissa työkaluksi tai ilmaisutavaksi, sanoo Åbo Akademin judaistiikan yliopisto-opettaja Pekka Lindqvist.

–  Tulee mieleen, että kun Israel tekee jotain, kaikki maailman juutalaiset ovat siitä vastuussa – jokainen juutalainen missäpäin tahansa Eurooppaa tai muualla. Heistä tulee yhtäkkiä Israelin pieniä suurlähettiläiltä maailmalla. Ikään kuin kovat otteet olisivat juutalaisten kansallisuus- tai rotuominaisuus, Lindqvist sanoo.

Lindqvist lisää, että viime aikoina on tilastollisesti osoitettu, että antisemitistiset asenteet ja teot ovat olleet lisääntymässä Euroopassa voimakkaasti.

Juusola sanoo, että Lähi-idän tapahtumat johtavat usein kasvaviin uhkakuviin erityisesti Euroopassa asuvia juutalaisyhteisöjä kohtaan.

Israelin politiikasta keskustelu vaikeaa

Sekä Juusola että Lindqvist vastaavat myöntävästi, kun heiltä kysyy leimaako antisemitismin pelko keskustelua Israelin politiikasta. Molemmat sanovat myös, että se vaikeuttaa asiasta puhumista.

– Se myös kaventaa muiden Israelia aiheesta kritisoivien tilaa käydä järkevää keskustelua. Siinä mielessä meillä on hyvin vahva propagandakoneisto Euroopassa ja erityisesti Yhdysvalloissa, joka pyrkii leimaamaan kaiken Israel-kritiikin antisemitismiksi, Juusola sanoo.

Lindqvistin mukaan Israelin politiikasta keskustellessa täytyy pitää kieli keskellä suuta.

– Israelia pitää voida arvostella siinä missä mitä tahansa muutakin valtiota. Toisaalta pitää varoa, ettei noudatettaisi kaksoisstandardeja, joissa Israelilta edellytetään jotain sellaista, jota ei edellytetä miltään muulta valtiolta tai toiselta osapuolelta, Lindqvist lisää.

Hänen mukaansa kaksoisstandardeihin liittyen palestiinalaisten oikeuksista puhuttaessa keskustelija saattaa käyttää retoriikkaa, joka ei ole tasapuolista, rehtiä ja oikeudenmukaista.

Juusolan mukaan Israel pyrkii osoittamaan heihin kohdistuvan arvostelun antisemitismiksi. Hänen mukaansa Israelin edustajat ovat pyrkineet painostamaan tutkijoita. Juusola sanoo, että esimerkiksi Yhdysvalloissa on pyritty leimaamaan tutkijoita antisemitisteiksi. Suomessa hän ei ole törmännyt vastaavaan.