Suomen eteläisin kunta Hanko on yksi valtiovarainministeriön nimeämistä kriisikunnista. Hanko joutui kriisilistalle vientiteollisuuden ongelmien vuoksi.
Hangon kesärannan turistiruuhkassa harva tulee miettineeksi, että kaupunki on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.
Muun muassa Hangon ravintoloiden määrä kaksinkertaistuu kesällä talveen verrattuna. Vierasvenesatamassa yöpyy veneilykauden aikana noin 7 000 venekuntaa. Purjehduskisoja on lähes joka viikonloppu, ja auringonottajia riittää kymmenien kilometrien pituisille hiekkarannoille.
Kaupungin on elettävä kuitenkin myös talven pimeydessä. Hangolle se on käynyt viime vuosina hankalaksi.
– Kesäaikaan Hangossa kävijät näkevät kaupungin vilkasta ja hauskaa puolta. Siksi kaupungin taloustilanne saattaa yllättää monet. Täällä eletään kuitenkin vuoden ympäri. Meillä on paljon satamatoimintaa ja siihen liittyvää logistiikkaa sekä teollisuutta, joka on riippuvaista suhdanteista ja viennistä. Talous heikkenee heti, kun verotulot pienenevät, Hangon kaupunginkamreeri Juha Kuittinen listaa.
– Syy Hangon talouden epätasapainoon on pari peräkkäistä huonoa vuotta, joiden vuoksi verotulot ovat laskeneet.
Kriisikunta joutuu karsimaan palveluitaan
Kuittisen mukaan Hangon talouskriisi ei näy kuntalaisten elämässä välttämättä juurikaan. Peruspalvelut pelaavat.
– Lakisääteiset peruspalvelut, koulutus ja terveydenhuolto etunenässä, hoidetaan eikä niitä heikennetä merkittävästi. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että molemmissa joudutaan tekemään säästöjä. Esimerkiksi koulu- tai päivähoitopisteitä voidaan joutua yhdistämään tai lakkauttamaan.
Kuittinen kertoo, että Hangossa tärkein säästökeino on tähän asti ollut kaupungin henkilökunnan vähentäminen.
– Henkilömäärää on vähennetty eläköitymistä hyväksikäyttäen muutamilla henkilötyövuosilla joka vuosi. Niin on hillitty ja hillitään jatkossakin henkilöstökulujen kasvua. Sekään ei välttämättä näy ulospäin palveluiden heikkenemisenä, koska kunnan väkiluku on pienentynyt samaan aikaan.
– Jos kaupungin tuloja joudutaan lisäämään veroprosentteja korottamalla, se vaikuttaa sitten jo kaikkiin veronmaksajiin. Toistaiseksi sitä ei ole Hangossa tehty. Ensi vuoden veroprosenteista aletaan päättää lähiaikoina, Kuittinen kertoo.
Kriisilistalta voi päästä myös pois
Joutuminen kriisikuntalistalle ei ole kunnalle maailmanloppu. Listalta voi pyristellä myös pois, kuten Hanko on jo kerran aiemmin tehnyt.
– Hanko oli kriisikunta vuonna 2010. Poistuimme listalta hyvän vuoden jälkeen jo seuraavana vuonna.
Kuittinen arvelee, että nyt Hanko ei pääse listalta pois yhtä pian.
– Tilanne ei helpota, ennen kuin Suomen ja koko Euroopan taloustilanne parantuvat, kysyntä lisääntyy ja kauppa kasvaa, mikä puolestaan vaikuttaa teollisuuden ja sataman kautta Hangon verotuloihin. Toki meillä on mahdollisuuksia kehittää myös omaa toimintaamme ja tuottaa lisää tuloja. Esimerkiksi sataman toiminnan laajentaminen voisi tuoda pitkällä tähtäimellä lisää tuloja ja työpaikkoja alueelle.
Kuittinen toivoo, että jo muutaman vuoden päästä Hanko on jälleen kuivilla.
– Tavoitteena on saada talous tasapainoon vuoteen 2016 mennessä ja päästä sitä mukaa pois kriisikuntalistaltakin.