Suomalaista ruokaperinnettä pyritään elvyttämään uusilla resepteillä ja tuoteideoilla. Muun muassa talkkunasta on valmistettu aamiaismuroja ja karjalanpiirakoita on täytetty suklaalla. Perinneherkkuihin tutustutaan kesälomamatkoilla ja paikallisissa pidoissa.
Suomalainen ruokakulttuuri esittäytyy kesäiselle kotimaan kiertäjälle rikkaana ja eksoottisena. Ahvenanmaalla matkalainen voi maistaa pannukakkuja, Savossa lörtsyjä ja muikkukukkoa, Oulussa rössypottua, Hämeessä mustaamakkaraa, Kuhmossa rönttösiä ja Etelä-Karjalassa vaikkapa Lemin särää.
Perinneruuille on yhteistä, että niiden reseptit ovat kulkeneet sukupolvien ajan ilman kirjoitettua muotoa. Samantyyppisiä ruokia on tehty eri puolilla Suomea hieman eri ohjeella. Ainekset ruokiin on saatu usein luonnosta.
Makumatkoja pääsee tekemään nykyään paikallisissa tapahtumissa ja juhlissa, mutta muuten monia herkkuja on vaikea saada.
Jalasjärveläisen Taivalkosken Myllyn markkinointipäällikkö Liisa Parkkinen harmittelee, että esimerkiksi eteläpohjalaista piimävelliä ja klimppisoppaa voi maistella pitojen lisäksi usein vain sukulaisvierailuilla, jos sellaisiin on mahdollisuus ja reseptit ovat vielä muistissa.
Talkkuna pitää pintansa
Perinteinen talkkuna on sinnitellyt suomalaisten suosiossa vuosikymmeniä. Talkkuna koostuu paahdetusta ja hienoksi jauhetusta viljasta, johon lisätään osassa maata myös papuja tai herneitä. Aiemmin talkkunajauho on ollut kiireisten aikojen pikaruokaa, ja siitä on valmistettu välipala työnpäivän ohessa. Vaihtelua talkkuna on tuonut aamupuurojen ja päiväkeittojen valikoimaan aikana, jolloin ihmiset elivät omien peltojen ja oman karjan tuotteilla.
