"Kertokaa vanhemmilleni minun rakastavan heitä, koska nyt minä kuolen" – Astrid, 16, selvisi Utøyan iskusta piiloutumalla kahdeksi tunniksi kallionkoloon

5:07
Katso video: Saarelta hengissä selvinnyt Astrid kertoo, miksi tapahtuneesta on tärkeää puhua.

22. heinäkuuta 2021 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta terrori-iskuista, joissa äärioikeistolaista ideologiaa julistanut Anders Behring Breivik surmasi 77 ihmistä Oslossa ja Utøyan saarella työväenpuolueen kesäleirillä. Iskusta 16-vuotiaana selviytynyt haluaa toimia sen puolesta, ettei vastaavaa tapahdu uudestaan.

Lähes kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen Astrid Hoem, 26, istuu Utøyalla kertomassa koululaisryhmälle kesäleiristä, joka muuttui painajaiseksi. Hän kertoo, miten juoksi henkensä edestä ja miten piiloutui rannalle Breivikin tappaessa muita nuoria hänen ympärillään.

– Erästä tyttöä ammuttiin selkään ja hän jäi tavallaan roikkumaan kallionkielekkeestä jyrkässä kohdassa, johon oli pudonnut tasanteelta. Hän sanoi, että "kertokaa vanhemmilleni minun rakastavan heitä, koska nyt minä kuolen". Sitten hän päästi irti, Hoem kertoo.

Tyttö selviytyi saarelta hengissä.

Koululaisryhmä osallistuu kolme päivää kestävään työpajaan, jolla opitaan konfliktinratkaisutaitoja sekä miten rasistisia asenteita voidaan vähentää. He kuuntelevat hiljaisina Hoemin selostaessa muistojaan.

Hän kertoo, miten pysyi liikkumattomana kaksi tuntia kallionkolossa eikä uskaltanut soittaa kenellekään, jotta ei päästäisi pihaustakaan. Hän luuli, että Norjassa oli alkanut sota.

Kymmeniä nuoria kuoli

Ennen Utøyalle saapumistaan Breivik räjäytti autopommin Oslon hallintokorttelissa pääministerin kanslian lähettyvillä. Kahdeksan ihmistä sai surmansa ja satoja loukkaantui.

Pommin räjähtäessä pääministeri Jens Stoltenberg ei itse ollut toimistollaan, vaan virka-asunnollaan valmistelemassa puhetta. Hänen oli tarkoitus puhua seuraavana päivänä puolueensa nuorten kesäleirillä Utøyalla.

Sinä iltapäivänä Utøyalla kuoli 69 ihmistä. Suurin osa heistä oli 14-23-vuotiaita nuoria.

Isku innoitti muita äärioikeistolaisia ekstremistejä

Hoem, ja monet muut saarelta selviytyneet, pitävät tärkeänä muistuttaa Breivikin äärioikeistolaisesta ideologiasta.

– On tärkeää puhua tapahtuneesta, jotta sen tapahtuminen uudestaan voidaan estää, Hoem sanoo nuorille.

Valitettavasti se on jo tapahtunut uudestaan. Maaliskuussa 2019 valkoisen ylivallan kannattaja Brenton Tarrant tappoi 51 ihmistä kahdessa moskeijassa Christchurchissa Uudessa-Seelannissa. Manifestissaan hän kertoi Breivikin inspiroineen häntä.

Samana vuonna Norjassa Philip Manhaus tappoi Kiinasta adoptoidun siskonsa ja yritti ampua ihmisiä moskeijassa. Oikeuspsykiatrin lausunnon mukaan hän piti inspiraationaan Tarrantia.

Selviytyneiden mielestä Breivikin ideologiasta on puhuttava

15-vuotias Kaja Hovden Sjoeli kuunteli Hoemin kertomusta vaikuttuneena.

– En ollut ajatellut asiaa kovin syvällisesti. Se oli vain terrori-isku, joka oli tapahtunut kotimaassani. Nyt kun olen ollut vieraillut täällä, se tuntuu enemmän iskulta, joka kohdistui meitä kaikkia vastaan, hän sanoo.

Iskusta selviytyneet haluaisivat lisää keskustelua sellaisista "valtavirtapoliitikkojen" asenteista, jotka heidän mielestään ruokkivat äärioikeistolaista ideologiaa ja tarjoavat ekstremisteille oikeutusta väkivallalleen.

Breivik uskoi työväenpuolueen pettäneen Norjan päästämällä muslimeja asumaan maahan. Hän uskoi, että on olemassa maailmanlaajuinen salaliitto, joka haluaa tehdä islamista hallitseva uskonnon Euroopassa kristinuskon sijaan.

Saarelta selviytyneet näkevät, että jotkut oikean laidan poliitikot legitimoivat tällaisia näkemyksiä leimaamalla muslimit uhaksi Norjan yhteiskunnalle.

– En usko, että ihmisiä pystyy tappamaan tällä tavalla, jos ei usko siihen, että kaikki eivät ole tasa-arvoisia. Jos meillä on poliitikkoja, jotka hanakasti jakavat ihmisiä "meihin" ja "heihin", on helppoa uskoa, että on meitä ja noita muita, viime vuonna työväenpuolueen nuorisojärjestön puheenjohtajaksi valittu Astrid Hoem sanoo.

Hän, ja muut selviytyneet ovat viime aikoina nostaneet julkisessa keskustelussa yhä enemmän Breivikin taustaa ja ideologiaa.

Norjassa iskua käsiteltiin pitkään yhtenäisyyden ja konsensuksen kautta, eivätkä Breivikin ajatukset olleet juurikaan esillä. Enemmän käsiteltiin viranomaisten virheitä, kuten poliisin hidasta saapumista saarelle.

Ei niinkään Breivikin maailmankuvaa.

Lähde: Reuters

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja