Kehitysvammaiset nuoret itsenäistyvät aiempaa rohkeammin

- Tuntuu hyvältä asua yksin, kun vanhemmat eivät ole aina määräilemässä menoista, kertoo 26-vuotias Kimmo Puustinen.

Puustinen muutti omaan kotiin vuodenvaihteessa. Hän kertoo miettineensä muuttoa jo pitkään.

- Vanhempien kanssa oli aina sanaharkkaa Oulun Kärppien peleistä, mutta nyt saan vapaasti mennä niihin, tamperelainen nuori mies kertoo tyytyväisenä.

- Vanhemmat vähän pelkäsivät sitä, miten lääkkeiden otto sujuu, mutta hyvinhän se on sujunut.

Yksin asuminen on itsenäisyyttä

Kulttuurin muutos on huomattu selvästi Kehitysvammaisten tukiliitossa.

- Kehitysvammaiset nuoret itsenäistyvät kaiken kaikkiaan rohkeammin kuin ennen, ja yksin asuminen on merkittävä osa itsenäistymistä, kertoo liiton viestintäpäällikkö Tupu Sammaljärvi.

Projektityöntekijä Stiina Krogerus-Jalkanen arvelee, että koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksien paraneminen on auttanut nuoria kehitysvammaisia pääsemään vanhempia sukupolvia tiiviimmin osaksi yhteiskuntaa.

Oikeus valita asuinkumppani

Toukokuussa astui voimaan YK:n ihmisoikeussopimus vammaisten oikeuksista, jonka muun muassa Suomi on allekirjoittanut. Sopimuksessa todetaan, että vammaisilla tulee olla oikeus valita asuinpaikkansa ja -kumppaninsa.

Tällä hetkellä yli 2000 kehitysvammaista suomalaista asuu laitoksissa, mutta sosiaali- ja terveysministeriö haluaa vähentää määrän alle 200:aan vuoteen 2017 mennessä.

Kehitysvammaisten tukiliitto onkin käynnistänyt projektin, jossa kehitellään kehitysvammaisille sopivia asumisen muotoja. Liiton tavoite on, että kehitysvammaisilla olisi asumisen suhteen yhtä paljon valinnanvapautta kuin muillakin suomalaisilla.

Krogerus-Jalkasen mielestä asenteilla on suuri merkitys sen kannalta, tuntuuko asuinpaikka laitokselta.

- Laitoksen saa aikaiseksi millaisiin asuinoloihin tahansa, jos toimii laitosmaisesti ja suhtautuu kehitysvammaisiin vain toiminnan kohteena, projektityöntekijä painottaa.

(MTV3-STT)