Katulämmitys tuo säästöjä

Lämmitetty katu ei ole pelkkä mukavuustekijä vaan joissakin kohteissa järkevää kustannussäästönkin kannalta.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n katulämmityksen toimivuutta selvittäneessä kokeiluprojektissa kävi ilmi, että lämmitys helpottaa kadun kunnossapitoa ja alentaa kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitokustannuksia.

Jyväskylän kävelykadulla lämmitetään 5 050 neliömetriä talvisin. Kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander kertoo, että 1,3 miljoonan markan lämmitysinvestointikuluihin vuonna 1995 osallistuneet kiinteistöt ovat kuitanneet sijoittamansa summan säästyneinä siivouskuluina viidessä vuodessa. Kiinteistöt maksoivat lämmitysputkien asennustyöt kokonaan itse.

Kaukolämmön paluulämpöä putkissa nesteenä kierrättävä järjestelmä toimii automaattisesti kadun lämpötilaa mittaavien anturien avulla. Valvomossa toimintaa seurataan ja tarvittaessa siirrytään käsisäätöihin.

Lämmityksen käyttökulut on jaettu kaupungin ja kiinteistöjen kesken niin, että kaupunki maksaa 40 prosenttia kuluista ja kaksitoista kiinteistöä loput. Lämmitys maksaa 55-60 mk neliötä kohden vuodessa.

-Saman alueen auraaminen ja hiekoittaminen maksaisi noin 40 markkaa neliöltä. Kävelykadulla liikkuu kuitenkin tuhansia ihmisiä päivittäin, eikä auraaminen olisi helppoa. Kiinteistöt ovat säästäneet myös liukuportaiden korjauskuluissa, sillä kengissä kulkeva hiekka rikkoo niitä, Tuula Smolander sanoo.

VTT:n tutkimuksessa kerättiin kokemuksia Jyväskylän kävelykadun lisäksi Helsingin Eteläesplanadin katulämmityksestä.

Varjopuoliakin lämmityksellä on. Se synnyttää kovalla lumisateella sohjoa ja lammikoita kadulle. Lumettoman ja lumisen katuosuuden liittymäkohta voi olla liukas. 300 wattia neliötä kohden riittää sulattamaan kolme senttiä uutta lunta tunnissa ja pitämään tien pinnan sulana -13 asteeseen saakka.

Katujen lumia sulatetaan myös muissa Pohjoismaissa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat