Lähes kaikki rehtorit kertovat mielenterveyden haasteiden lisääntyneen peruskoulussa – "Aikuisten pahoinvointi heijastuu lapsiin"

– Maailmantilanne ja korona ovat olleet osasyynä haasteiden lisääntymiseen, mutta tendenssi on muutenkin siihen suuntaan. Elämä on aika haasteellista, ja kaikki aikuisten pahoinvointi heijastuu lapsiin, arvioi espoolaisen Niittykummun alakoulun rehtori Maija Sinisalo.

Myös kirkkonummelaisen Masalan alakoulun rehtori Anne Koskeno on samoilla linjoilla.

– Perheillä on kova taakka pitää omaa taloutta ja perhettä kasassa. Ja sitten jos on ollut jotain pientä ongelmaa oppilaan tai lapsen kanssa, niin ongelmat voimistuvat, Koskeno kertoo.

Jopa alakoululaisia hankala saada pulpetin ääreen

Käytännössä oppilaiden mielenterveyshaasteet näkyvät eniten rehtoreiden mukaan ahdistuneisuutena ja käytösongelmina sekä poissaoloina. Kyselyn kohdassa pyydettiin arvioimaan kolme yleisintä oppilaiden mielenterveyteen liittyvää haastetta. 

– Varmasti joka koulusta löytyy 3–5 prosenttia heitä, joita on aina vain vaikeampi saada kouluun, arvioi Koskeno.

– Ehkä korona aiheutti sen, että on pelkotiloja, saattaa pelottaa tulla kouluun. Varsinkin sitten, jos aikuiset pelkäävät kouluun tulemista, niin lapsen on tosi vaikea tulla kouluun, pohtii Sinisalo.  

Myös masennus ja huono kotiolosuhteet on nimetty merkittävimpien haasteiden joukkoon. 

Lisäksi 13 prosenttia vastaajista on vastannut itseä vahingoittavan käyttäytymisen kolmen yleisimmän haasteen joukkoon. 

Rehtoreiden näkökulmasta suurimmat oppilaiden mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat oppilaiden kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä, puuttuva hoitoonohjausmalli kunnassa ja vähintäänkin puutteelliset oppilashuollon resurssit.

Puuttuva hoitoonohjausmalli tarkoittaa sitä, ettei selkää mallia jatkohoitoon koulusta ole.

Koulukuraattori ja -terveydenhoitajapalvelut rehtorit näkevät toimivan kuitenkin varsin hyvin kouluissa. Koulupsykologin resurssien kohdalla puolestaan nähdään selvästi parantamisen varaa.

Kohdassa "muu" apukäsiksi kaivattiin muun muassa psykiatrisia sairaanhoitajia ja nuorisotyöntekijöitä.

Maija Sinisalo kertoo, että Niittykummun koulussa omaa koulupsykologia on kaivattu jo kaksi vuotta. Syynä ei ole edes raha, vaan psykologeja ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

– Psykologeja ei tahdo saada koulutyöhön. Meidän koulumme on ollut esimerkiksi kaksi vuotta ilman omaa koulupsykologia. Se näkyy ja kuuluu täällä.

Myös Anne Koskeno sanoo, että Masalan koulussa viime vuosi oltiin ilman koulupsykologia. Muuten hän kertoo oppilashuollon toimivan varsin hyvin Kirkkonummella.

Kouluissa synkkiin tuloksiin ei aiota takertua, vaan lähteä iloisin mielin uuteen lukuvuoteen.

– Ilman muuta positiivisin tunnelmin lähdetään. Viedään positiivisuutta, optimismia ja resilienssin kasvua oppilaille. Se on meidän tehtävämme täällä, sanoo Sinisalo.

– Kaikki on valmiina, tervetuloa vaan kouluun, päättää Koskeno.

• Eilen11:06
  Ääriliikkeet

  Supo varoitti ekstremismistä kotikouluissa – Opetushallitus: "Pidämme vakavana"
• to11:24
  Politiikka

  Ministeriö ehdottaa uskonnonopetuksen lakkauttamista
• ti21:26
  Politiikka

  Supo varoitti kotikouluista, nyt puhuu kotiopetusjärjestön johtaja: "Viralliseen raporttiin tällaista laitetaan"
• ti18:01
  Raiskaus

  Opettajaa epäillään kahdesta törkeästä lapsen raiskauksesta – uhreja voi olla enemmänkin
• ti15:17
  Aseet

  Nuori esitteli asetta koulussa Vantaalla – totuus selvisi kotietsinnässä
• Lataa lisää