Soitinrakentaja Kari Niemisen Versoul-kitaroita voi nähdä niin The Rolling Stonesin kuin ZZ Topin keikoilla. Suomessa musiikkibisnes on melko pientä, joten Nieminen alkoi jo uransa alussa kartoittaa asiakkaita ulkomailta.
Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 15.10.2023.
Kari Nieminen on ollut paljon tekemisissä The Rolling Stonesin Ronnie Woodin ja Keith Richardsin, ZZ Topin Billy F Gibbonsin ja jazz-kitaristi Kenny Burrellin kanssa. Niemisen kitaraa on voinut kuulla Madonnan ja Michael Jacksonin levyillä, vaikkei hän ole itse muusikko laisinkaan. Nieminen on nimittäin soitinrakentaja, joka on suunnitellut ja valmistanut edellä mainittujen maailmantähtien kitaroita, ja hänen soittimiaan on kuultu levyillä soittavien studiomuusikoiden käsissä.
Nieminen oli jo alle neljävuotiaana ollut kiinnostunut puun veistämisestä. Äiti antoi pojan veistellä, ja sen myötä Nieminen teki itselleen leluja.
– Huomasin, että se on minulle helppoa. Samoihin aikoihin muistan kuulleeni radiosta The Beatlesin kappaleen ja ajattelin, että se on mielenkiintoista. 12–13-vuotiaana tein ensimmäisen sähkökitaran kotona. En ollut siihen tyytyväinen ja sen avulla aloin huomata, miten mikäkin asia vaikuttaa kitaran ääneen. Siihen aikaan ei saanut kovinkaan kummoisia metalliosia kaupasta, joten tein nekin itse, Nieminen kertoi MTV Uutisille.
Lukion ensimmäisellä luokalla Nieminen työskenteli paikallisen musiikkiliikkeen kitarankorjaajana. Samoihin aikoihin hän sai ensimmäisen asiakkaansa kitaristi-tuottaja Riku Mattilan. Mattilalla on edelleen suomalaisista asiakkaista eniten Niemisen soittimia. Mattila on soittanut muun muassa Ismo Alangon bändissä, tuottanut 22-Pistepirkkoa ja on Kauko Röyhkän aisapari.
Suomalainen musiikkibisnes on kuitenkin pientä, minkä takia Nieminen suuntasi jo muotoilijaksi valmistuttuaan ulkomaille. Yhden miehen Versoul-yritys on perustettu vuonna 1994. Heti vuoden 1995 tammikuussa Nieminen lähti Los Angelesiin. Hän sai sieltä muutaman hyvän kontaktin ja myöhemmin vielä Englannista.
Kitarateknikot ovat avainasemassa siinä, että isoihin artisteihin saa yhteyden. Nieminen joutuu myös matkustelemaan, jotta saa uusia asiakkaita. 2000-luvun alussa hän saattoi käydä vuodessa kolmekin kertaa Los Angelesissa. Ei siis riitä, että on soitinrakentaja, vaan täytyy olla myös itsensä tuottaja.
– Ennen internetiä hankin tietoja kitaralehdistä ja tein suunnitelman, keitä teknikoita minun kannattaa tavata. Kitarabisnes on hyvin psykologinen ala, ja monet vannovat amerikkalaisten tuotemerkkien nimeen. Mutta kun kitarateknikot innostuvat jostakin, niin he kyllä auttavat sinua. Nykyään mukaan on tullut vintage: mitä tahansa vanhaa myydään valtavan kalliilla hinnalla. Ne eivät välttämättä ole hyviä soittimia. Pääasia kitaroissani onkin, että soitin on nimenomaan hyvä soittaa ja ääni on on uniikki.
Yhdysvalloissa on useita sijoittajia ja keräilijöitä, jotka ostavat Niemisen soittimia, koska tietävät, että niiden arvo tulee nousemaan. Nieminen on tämän takia kerännyt kahdelle pojalleen ison kitarakokoelman perinnöksi.
Soittimessa voi käyttää lohennahkaa tai vaikka hirven sääriluuta
Niemisen täytyy olla muusikoita aina askeleen edellä, joten hän ideoi uudenlaisia soittimia koko ajan. ZZ Top -yhtyeen Gibbonsin kitaraan Nieminen sai idean Atlantin yllä lentäessään takaisin Suomeen musiikkimessuilta Los Angelesista.
– Keksin sinisen valon ja rakensin sen heti Suomessa. Kyseessä on täysin visuaalinen elementti. Gibbonsille olen idean myötä valmistanut kitaran, jossa on linssin sisällä liikkuvat laservalot. Linssin alla on pieni peilipyramidi, jossa on hemmetin pieni sähkömoottori, joka pyörittää pyramidia. Pyramidin sivuilla on kolme laservaloa, jotka osuvat pyramidiin. Pyöriessään pyramidi heijastaa lasersäteitä villisti ulos kitarasta, ja se on hienon näköistä. Se vaatii tosin keinosavun, eikä muuten näy kunnolla, koska laserit eivät ole niin tehokkaita.
Nieminen valmistaa noin 50 erilaista akustista ja sähköistä kitaramallia. Soittimia voi tehdä myös eksoottisista materiaaleista, kuten Jäämeren lohennahasta. Kalannahasta syntyy kitarankannen, otelaudan ja lavan pinnoitteita.
– Gibbons on ostanut yhden kitarani kalannahalla. Lisäksi olen tehnyt Woodille vahvistimen, joka on verhoiltu 15 nahalla. Kalannahka on kalateollisuuden ylijäämätavaraa, joka parkitaan kitarantekoa varten. Se muistuttaa käärmeennahkaa, mutta siitä en kyllä koskaan tekisi mitään.
Soitinrakentajan kitaroihin on päässyt myös hirven sääriluuta, joka on kestävämpää kuin lehmänluu. Sääriluut ovat ylijäämätavaraa hirviporukoilta.
Kitaroita voi halutessaan pinnoittaa kullalla tai vaikka palladiumilla. Metallipinnoituksesta Nieminen ei halua tehdä sileää, vaan enemmänkin eläväisen ja kolmiulotteisen. Keksimäänsä tekniikkaa hän ei kuitenkaan halua paljastaa.
The Rolling Stonesin 60-vuotisen uran kunniaksi Royal Mail julkaisi Isossa-Britanniassa postimerkkisarjan, ja yhdessä postimerkissä nähdään Niemisen Woodille valmistama Raya Blue Lite -kitara. Postimerkit julkaistiin tammikuussa 2022.
– Se on kunnia ja hieno saavutus. Aiheesta tuli myös viiden punnan keräilykolikko, jossa on mitä todennäköisimmin myös valmistamani kitara. Toteutus on osittain abstrakti, joten vaikeaa sanoa varmaksi. Keithin Fender Telecaster -kitarasta voi kuitenkin päätellä, että Ronnie soittaa valmistamaani Raya Blue Lite -kitaraa. Tämä siksi, että tietyillä livekappaleilla Keith ja Ronnie käyttävät aina samoja kitarayhdistelmiä.
1990-luvun lopulla Niemisen kitara pääsi myös suomalaiseen postimerkkisarjaan, joka esitti sen ajan teollista muotoilua. Juuri 2000-luvun alussa Nieminen sai Yhdysvalloista eniten tärkeitä kontakteja.
– Siellä ihmeteltiin, että olen päässyt postimerkkiin. Yhdysvalloissa kaikki ovat yleensä kuolleita, jotka niihin pääsevät, Nieminen naureskeli.
Muutto Yhdysvaltoihin on käynyt mielessä monta kertaa
Espanjalainen Amancio Prada oli ensimmäinen iso artisti, jonka Nieminen sai aikoinaan asiakkaakseen. Muusikko oli nähnyt Sevillan maailmannäyttelyssä Niemisen kitaran, joka ei millään lailla liittynyt klassiseen kitaraan, jota hän itse soitti.
– Mutta jotakin hän siinä vaistosi. Silloin ei ollut sähköposteja, joten hän lähetti minulle kirjeen espanjaksi. En ymmärtänyt mitään, mutta onneksi poikani luokkakaverin äiti osasi espanjaa hyvin ja käänsi kirjeen. Prada kertoi olevansa kiinnostunut kitarasta. Kirjoittelimme monta vuotta, ja lopulta hän tilasi klassisen Versoul Touco -kitaran. Sitä hän on käyttänyt vuosikymmeniä live-esiintymisissä ja studioäänityksissä.
Niemisen mielessä on käynyt monta kertaa muutto Yhdysvaltoihin, mutta hänellä on niin paljon koneita ja muuta tavaraa, että se olisi hankalaa. Lisäksi sinne on vaikeaa saada työlupaa.
– 2000-luvun alussa poikani olivat vielä niin nuoria, etten halunnut lähteä perhettäni muuttamaan. Minulla on valtavasti tavaraa: muutin tähän työhuoneeseeni 2005 ja jo silloin jouduin rakentamaan tilaan kaiken. Olisi ollut iso investointi muuttaa ulkomaille, vaikka asiakkaat ja musiikkiteollisuus ovatkin siellä. Olisi varmasti ollut apua asua ulkomailla, Nieminen pohti.