Kansanedustaja Kekkonen tuomittiin rattijuopumuksesta

Kansanedustaja Antero Kekkonen on tuomittu rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta 60 päiväsakkoon eli maksamaan 3660 euroa ja ajokieltoon joulukuun loppuun asti.

Kekkonen ajoi viime elokuussa autoa alkoholin vaikutuksen alaisena Helsingissä Mannerheimintiellä ja törmäsi edessä olevan auton perään liikennevaloissa. Autoihin tuli peltivaurioita. Poliisilaitoksella Kekkonen puhalsi lukemat, jotka kertoivat noin 0,7 promillen humalasta. Kekkonen on kertonut promillien olleen peräisin edellisen illan juomisesta.

Kekkonen sanoi oikeuskäsittelyn jälkeen, ettei aio valittaa päätöksestä.

- En tietenkään valita. Oikeus on toiminut kuten pitääkin toimia, hän totesi ja katsoi, ettei tuomio haittaa kansanedustajan toimen hoitoa.

Tuomiolla ei vaikutusta

Antero Kekkosen rattijuopumustuomiolla ei ole välittömiä vaikutuksia hänen työhönsä kansanedustajana. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan Kekkosen tuomion poliittiset seuraamukset ovat Kekkosen ja hänen äänestäjiensä ja tukijoukkojensa välinen asia.

-Laki on kaikille sama, Backman kommentoi Kekkosen saamaa tuomiota STT:lle.

Backmanin mukaan tapauksesta käytäneen jotain keskusteluja eduskuntaryhmässä, mutta Kekkosella ei ole ryhmässä mitään luottamustehtäviä, joihin tuomiolla olisi vaikutusta. Myöskään Kekkosen valiokuntapaikkoihin ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnassa tuomio ei Backmanin mukaan vaikuta.

Myöskään lain silmissä Kekkonen ei ole syyllistynyt kyllin vakavaan rikkomukseen, jotta se estäisi hänen mahdollisuuksiaan toimia edustajan tehtävässään. Kansanedustajan valtakirja on vahva, ja hänet voidaan erottaa edustajantoimestaan vain kovin perustein. Kansanedustajan saaman rangaistuksen täytyy ensinnäkin olla ehdollista tai ehdotonta vankeutta. Lisäksi edustaja on pitänyt tuomita tahallisesta rikoksesta, joka rapauttaa edustajantoimessa välttämätöntä luottamusta. Tuomion tulee olla lainvoimainen.

-Sakkorangaistus ei mahdollista mitään prosesseja, eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen tiivistää.

Jos rikoksesta vankeuteen tuomittu kansanedustaja halutaan erottaa, eduskunnan on päätettävä siitä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Mikäli edustaja tahtoo lähteä oma-alotteisesti, hänen täytyy esittää sille hyväksyttävä syy, jolle myös vaaditaan eduskunnan enemmistön siunaus. Tiitisen mukaan sakkotuomioita rapsahtelee kansanedustajille lähes vuosittain.

(MTV3-STT)