Suomen Kansallisooppera ja -baletti on menettänyt lipputuloja reilun vuoden hiljaiselon aikana kolmetoista miljoonaa euroa.
– Toisaalta rahaa on myös säästynyt, kun esityksiä ei ole ollut. Koronatukia talo on saanut tänä vuonna neljä miljoonaa euroa, joten talous on juuri ja juuri nollilla. Elokuu on talolle tärkeä lipunmyyntikuukausi, mutta se menetettiin, koska tilanne oli epävarma, sanoo viestintäjohtaja Liisa Riekki Suomen Kansallisoopperasta.
Nyt korona-aika rajoituksineen on ohi ja esitysten lippuja on vapautunut myyntiin. Tanssijat ovat innoissaan, kun yleisörajoitukset ovat poistuneet.
Spartacuksen roolissa esiintyvä tähtitanssija Michal Krčmář ei edes tarkkaan muista, milloin olisi esiintynyt täydelle salille.
– Olen onnellinen. Olemme siunattuja, kun pääsemme esittämään viimein täysille saleille. En edes muista, millloin viimeksi oli täysi sali – siitä on lähes kaksi vuotta
Bolshoin käyntikortti ulkomailla
Perjantaina ensi-illassa nähtävä Spartacus kantaesitettiin jo 50-luvulla Neuvostoliitossa, missä antiikin Rooman kapinallisten johtajaksi noussut orja nimitettiin historialliseksi sankarihahmoksi. Miehistä voimaa uhkuvasta baletista tulikin Bolshoin käyntikortti myös kiertueilla Neuvostoliiton ulkopuolella. Tarina on nähty myös valkokankaalla, jossa pääroolissa on Kirk Douglas.
Baletti on esitetty Suomessa viimeksi viisivuosikymmentä sitten, mutta pölyt on pyyhitty ja esitys on yhä ajankohtainen monella tapaa.
Koreografi Lucas Jervies muistuttaa, että maailmassa on yhä totalitarismia, rasismia, unohtamatta Syyrian tai Pohjois-Korean tilannetta.
– Sen vuoksi oli ajankohtaista luoda baletti, joka puhuu poliittisesta tilanteesta. Spartacus on tarina kapinallisesta, ja uudelleen kukoistuksesta Se sopii hyvin siihen, mitä juuri nyt tapahtuu Helsingissä ja maailmalla.
Jerviesin mukaan baletti on tanssifestivaali, jossa on mm. klassista balettia ja taistelukohtauksia.
Kyse on ihmisen olemassaolosta
Koreografi sai idean balettiin lukiessaan Auschwitzin keskitysleiriltä selvinneen Viktor Franklin teoksen Ihmisyyden rajalla.
– Kuinka rakkaus ja vaimon muisto auttoivat kestämään Franklinia päivästä toiseen keskitysleirillä. Se oli traaginen ja runollinen kaunis kirja. Baletissa kyse onkin ihmisestä, joka etsii merkitystä olemassaololleen.
Hetken mietittyään Jervies lisää, että kyseessä ennen kaikkea rakkaustarina ja juuri se on Spartacus baletin ydin.
Jervies odottaa jännittyneenä ensi-iltaa ja toivoo, että helsinkiläiset tulisivat katsomaan kansallisbaletin upeita tanssijoita.