Kannattaako omaan intuitioon luottaa?

”Minulle tuli sellainen tunne…”
”Tuli sellainen kutina…”
"Vaistoni sanoo..."

Ihmisen ajattelu koostuu tietoisesta päättelystä sekä intuitiosta. Intuitio mielletään arkisesti usein sisäiseksi ääneksi, jopa kuudenneksi aistiksi.

– Intuitio on tietämistä ilman, että osaa selittää, miten tietää, TaM Asta Raami kiteyttää.

– Päättelyä voisi kuvata, että "Tiedän, että ajattelen tätä ajatusta". Intuitiota taas kuvaa "Tiedän, mutten tiedä miten tiedän".

Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Raami on määritellyt intuition tietämisen tavaksi.

Tutkimuksessa tuodaan esille, että on olemassa menetelmiä sekä intuition kehittämiseen että intuition luotettavuuden arvioimiseen.

– Kaikki ovat intuitiivisia ihmisiä. Ihmisaivot ovat synnynnäisesti intuitiiviset ja se on ihmisten ensisijainen ja luontainen ajattelun tapa. 90–95 prosenttia ajattelustamme on joka hetki intuitiivista, Raami kuvailee.

Raamin mukaan kulttuurissamme piilotellaan sekä vähätellään intuition käyttöä, sillä intuitiota pidetään tunnepohjaisena toimintana ja ajattelumuotona, joka ei "kerro totuutta".  Miksi yleisesti kuvitellaan, että intuitio tuottaisi  epäluotettavaa tietoa?

– Intuitio sortuu helposti vinoumiin. Tämän vuoksi intuitiota pitää kehittää. Kun tällä hetkellä intuitiota ei kehitetä, sitä ei osata erottaa vinoumista, vaan intuitio nähdään usein vain pelkästään sattumanvaraisena "perstuntumana" tai "viboina", jotka saattavat hyvin olla epäluotettavia, Raami selittää.

Intuition tyypillisiä vinoumia ovat Raamin mukaan esimerkiksi pelot, toiveajattelu, maaginen ajattelu, taikausko tai tarinointi.

– Myös päättelyä pitää kehittää. Huono päättely ei tuo luotettavaa tietoa. Samoin on intuition laita: intuitio tulee voida erottaa vinoumista ollakseen luotettavaa.

Milloin oma intuitio kannattaa kyseenalaistaa?

Vaikka omaa ”sisäistä ääntään” seuraisi rohkeastikin, kannattaa joskus mutu-tuntumalle etsiä myös muita – kenties järjen? – ääniä.

– Intuition tarkkailu ja kyseenalaistaminen on erityisen tärkeää silloin, jos huomaa intuitioon liittyvän pelkoja tai toiveita. Kaikkeen tietoon on hyvä suhtautua tutkiskellen. Kaikki tieto voi olla virheellistä ja epäluotettavaa, Raami kuvaa.

– Jos kyseessä on esimerkiksi tärkeä, monia ihmisiä koskeva päätös, tulee kaikkea tietoa punnita erilaisella vakavuudella, kuin tilanteissa, joissa päätöksellä ei ole suurta vaikutusta.

Usein Raamin mukaan kyse ei ole joko-tai -asetelmasta – siis joko intuitiosta tai päättelystä – vaan sekä-että -asetelmasta.

– Jos intuitio on samansuuntaista kuin päättely, niin ongelmia ei usein tule. Mutta jos päättely ja intuitio ovat ristiriidassa, silloin intuitio pitää erityisesti huomioida – ei välttämättä kyseenalaistaa, sillä tietyissä tilanteissa intuitio tuottaa tutkitusti parempia tuloksia kuin päättely, Raami kertoo.

– Esimerkiksi jos tietoa on liikaa tai liian vähän, päättely ei pysty toimimaan. Pahimmillaan on samanaikainen tiedollinen yli- ja alikuorma, jolloin tietoa liikaa mutta jotain tietoa puuttuu. Jos silloin päätös joudutaan tekemään lyhyessä ajassa, intuitio tuottaa yleensä ylivertaisia ratkaisuja päättelyyn verrattuna.

Luota intuitioosi – ja toimi sen mukaan

Intuitio on tärkeä työkalu esimerkiksi luovassa työssä ja ongelmanratkaisutilanteissa. Raami kehottaakin kuuntelemaan omaa intuitiotaan rohkeasti – ja ennen kaikkea toimimaan sen mukaan.

– Itse sanoisin, että rohkea ihminen uskaltaa tutustua oman itsen eri tietämisen tapoihin ja uskaltaa toimia intuitionsa mukaan. Useinkaan ihmisillä ei ole ongelmaa kuulla omaa intuitiotaan vaan heiltä puuttuu rohkeus toimia sen mukaan, Raami pohtii.

– Kun saa kokemuksia siitä, että intuitio tuottaa luotettavaa tai oikeaa tietoa, varmuus lisääntyy ja ihminen alkaa kuunnella ja käyttää intuitiotaan vielä enemmän.