Intuitio on tärkeä työkalu, jota kaikki eivät välttämättä uskalla höydyntää saatikka seurata. Miksi oman intuition kuunteleminen saattaa herkästi kuulostaa haihattelulta?
”Minulle tuli sellainen tunne…”
”Tuli sellainen kutina…”
"Vaistoni sanoo..."
Ihmisen ajattelu koostuu tietoisesta päättelystä sekä intuitiosta. Intuitio mielletään arkisesti usein sisäiseksi ääneksi, jopa kuudenneksi aistiksi.
– Intuitio on tietämistä ilman, että osaa selittää, miten tietää, TaM Asta Raami kiteyttää.
– Päättelyä voisi kuvata, että "Tiedän, että ajattelen tätä ajatusta". Intuitiota taas kuvaa "Tiedän, mutten tiedä miten tiedän".
Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Raami on määritellyt intuition tietämisen tavaksi.
Tutkimuksessa tuodaan esille, että on olemassa menetelmiä sekä intuition kehittämiseen että intuition luotettavuuden arvioimiseen.
– Kaikki ovat intuitiivisia ihmisiä. Ihmisaivot ovat synnynnäisesti intuitiiviset ja se on ihmisten ensisijainen ja luontainen ajattelun tapa. 90–95 prosenttia ajattelustamme on joka hetki intuitiivista, Raami kuvailee.
Raamin mukaan kulttuurissamme piilotellaan sekä vähätellään intuition käyttöä, sillä intuitiota pidetään tunnepohjaisena toimintana ja ajattelumuotona, joka ei "kerro totuutta". Miksi yleisesti kuvitellaan, että intuitio tuottaisi epäluotettavaa tietoa?
– Intuitio sortuu helposti vinoumiin. Tämän vuoksi intuitiota pitää kehittää. Kun tällä hetkellä intuitiota ei kehitetä, sitä ei osata erottaa vinoumista, vaan intuitio nähdään usein vain pelkästään sattumanvaraisena "perstuntumana" tai "viboina", jotka saattavat hyvin olla epäluotettavia, Raami selittää.Intuition tyypillisiä vinoumia ovat Raamin mukaan esimerkiksi pelot, toiveajattelu, maaginen ajattelu, taikausko tai tarinointi.
