Kampylobakteeri iskee useimmiten kesällä

Tämän vuosikymmenen alkaessa kampylobakteeritartuntoja oli kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Tartuntataudin aiheuttajana se on muutamassa vuodessa kirinyt jo salmonellan ohi.

- Nykyinen 3000-4000 kampylotartuntaa vuodessa on vasta jäävuoren huippu. Todellisuudessa niitä on huomattavasti enemmän. Eniten kotimaisia tartuntoja todetaan heinä-elokuussa. Itse tartuntaan riittää pienikin määrä bakteereja, ja se puhkeaa parissa päivässä, selvitti dosentti, erikoislääkäri Hilpi Rautelin Haartman-instituutista.

Kampylotartunta aiheuttaa kuumetta, ripulia ja vatsakipua, joka voi olla kovaakin. Tartuntalähteet ovat peräisin kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten suolistosta. Tauti tarttuu harvemmin ihmisestä toiseen. Riskitekijöitä ovat raaka siipikarjan liha, pastöroimaton maito ja luonnon vesi. Yleistä on myös, että kampylo tarttuu ulkomaanmatkalla.

Bakteeri voi tarttua jopa uimavedestä

Dosentti Rautelinin tutkimuksessa ja siihen liittyvässä kyselyssä on tutkittu mm. broileria kampylobakteerin tartuntalähteenä. Vain kolme prosenttia kaupan olevista broilerituotteista osoittautui positiiviseksi. Kypsennettäessä bakteeri kuolee. Tietyissä Euroopan maissa raa'asta broilerinlihasta kampylopositiivista voi olla jopa 70 prosenttia. Suomessa broilerinliha on suljettu pakkauksiin, joista se yleensä kulkee suoraan ruoanvalmistukseen.

Kampylotartunnan riskitekijöitä on kartoitettu myös Helsingissä, Kuopiossa ja Joensuussa tehdyllä kyselyllä. Osa tartunnan saaneista oli sen mukaan maistanut huonosti kypsennettyä tai raakaa broilerinlihaa. Osa oli saanut tartunnan vesivälitteisesti juotuaan rengaskaivon vettä ja osa oli ilmeisesti saanut taudin uidessaan luonnon vedessä, jolloin vettä ja sen mukana vesilinnuista peräisin olevia bakteereja oli joutunut uimarin suuhun.

Dosentti Rautelin korostaa, että nämä ovat vasta viitteitä riskitekijöiden selvittämiseksi ja kampylobakteerien tartunnan tutkimus tarvitsee edelleen lisäresursseja.

(MTV3-STT)