Kaikki ekaluokkalaiset eivät ole valmiita kouluun – ADHD-oireet pahenevat?

– Siellä voi olla kehitystasoltaan jopa parin kolmen vuoden ero niissä, jotka aloittavat koulun. Jos on alkuvuodesta syntynyt tyttö tai loppuvuodesta syntynyt poika, niin ero kehitystasossa voi olla näinkin iso, sanoo erityisasiantuntija Merja Koivisto Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta.

Luokalla voi siis olla lapsia, jotka eivät ole vielä koulukypsiä, mutta heitä arvioidaan koulukypsille laadittujen normien mukaan. He joutuvat toimimaan koko ajan suorituskykynsä ylärajoilla ja luultavasti kohtaavat epäonnistumisia useammin kuin koulukypsät luokkatoverinsa.

– Toisaalta tiedämme, että käsitykset itsestä oppijana syntyvät hyvin nopeasti siinä koulun alkuvaiheessa ja ne näyttävät olevan hyvin pysyviä eli siitä näkökulmasta koulu-uran alkuvaiheen onnistumisen turvaaminen on hyvin tärkeää, sanoo psykologian tohtori Vesa Närhi.

Koulun aloittamista voi lykätä

Mutta mikä on paras tapa turvata koulu-uran onnistunut aloitus? Opettajien vastaus on selvä.

– Erittäin tärkeää on se, että ryhmäkoko on sellainen, että opettaja pystyy huomioimaan oppilaat. Ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla se saisi olla korkeintaan 18 oppilasta. Tämän lisäksi opettajien on oltava kelpoisia, luettelee Merja Koivisto.

Psykologian tohtorin arvion mukaan pienikään ryhmä ei välttämättä turvaa onnistunutta koulutien alkua.

– Nähdäkseni keskeisintä lasten koulunkäynnin tukemisessa on se, miten koulunkäynti järjestetään: kuinka vahvasti tilanteet jäsennetään, kuinka selkeät säännöt siellä on ja kuinka selvästi lapsille annetaan palautetta heidän käyttäytymisestään. Lyhyesti sanottuna siis se, että kuinka vahvasti lapsia opetetaan olemaan koululaisia, sanoo Vesa Närhi.

Lain mukaan koulun voi aloittaa myös vasta sinä vuonna kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta, mutta tätä mahdollisuutta käytetään harvoin. Koulukypsyyskysymyksen lykkääminen ratkaisee, mutta se saattaa erottaa kaverukset toisistaan tai aiheuttaa hankalia tilanteita murrosiässä.

Ruotsissa ADHD-yhteys

Potilastiedoista laaditun ruotsalaistutkimuksen mukaan loppuvuodesta syntyneille pojille tehdään selvästi muita enemmän tarkkaavaisuushäiriön diagnooseja. Tutkijat arvelevat, että todellinen syy voi olla koulun aloittaminen liian aikaisin, jolloin muutoin lievät oireet kärjistyvät.

– Kyse voi olla kypsymättömyydestä. Myöhään syntyneet pojat eivät selviä koulun vaatimuksista, arvelee lastenpsykiatri Björn Kadesjö.

Ruotsalaisten potilastilastojen mukaan joulukuussa syntyneellä pojalla oli yli 30 prosenttia suurempi todennäköisyys saada ADHD-diagnoosi kuin vuoden alkupuoliskolla syntyneellä ikätoverillaan. Tytöillä ero oli samansuuntainen mutta ei yhtä suuri, kertoo Dagens Nyheter -lehti.

Tiedot lääkityksen määräämisestä viittaavat samaan suuntaan: vuoden kolmena viimeisenä päivänä syntyneillä pojilla oli liki 40 prosenttia suurempi todennäköisyys saada ADHD-lääkitys kuin tammikuun kolmena ensimmäisenä päivänä syntyneillä.

Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty.