USA, 2004. Ohjaus: Ron Howard. Käsikirjoitus: Ken Kaufman. Kuvaus: Salvatore Totino. Leikkaus: Dan Hanley, Mike Hill. Tuotanto: Brian Grazer, Daniel Ostroff, Ron Howard. Pääosissa: Cate Blanchett, Tommy Lee Jones. Kesto: 139 min.
Eri lajityyppien suosio tulee ja menee puuskittain. Nyt historiallisten romaanien filmatisoinnit ovat pop, vaikkei niistä olekaan suuria kassamagneetteja noussut sitten Englantilaisen potilaan. Kadoksissa-elokuvassa eletään vuotta 1885, karulla maatilalla jossakin New Mexicon lounaisessa syrjäkylässä. Maggie Gilkeson (Cate Blanchett) kasvattaa kahta tytärtään ankarissa oloissa. Kun rosvojoukko sieppaa Lilly-tyttären myydäkseen tämän orjaksi Meksikoon, Maggie lähtee äidinvaistojensa vimmalla pelastamaan lastaan. Oppaakseen hän joutuu ottamaan oman isänsä (Tommy Lee Jones), 20 vuotta sitten apassiheimon pariin karanneen miehen, jota hän ei tunne eikä haluaisi tuntea. Takaa-ajon kuluessa toisistaan erkaantuneet isä ja tytär tulevat yhä lähemmas toisiaan ja samalla yhä lähemmäs anteeksiantoa ja sovintoa.
Ron Howard on todistanut hallitsevansa perinteisen tarinaelokuvan tekemisen. Esimerkiksi Apollo 13 ja Kaunis mieli osoittivat, että myös kovista asioista voi syntyä suurenmoista viihdettä. Kadoksissa ei noudata Howardin sulavasti etenevien elokuvien linjaa. Juoni on karkeasti sanottuna sama kuin John Fordin Etsijöissä. On lievästi kornia, että nyt lähes 50 vuotta Etsijöiden jälkeen meille tarjotaan brutaalimpi ja kuivakkaampi versio kutakuinkin samoista aineksista. Etsijöihin verrattuna uutta on tietysti naisen voimakas ja toiminnallinen rooli. Howardin elokuvassa nainen käyttäytyy kuin mies: hänessä ei ole pätkääkään seksuaalisuutta eikä aistillisuutta. Amerikan alkuperäisväestö on tarinassa keskeisessä asemassa, mutta Yhdysvaltain historiasta ja politiikasta halutaan sanoa minimaalisen vähän. Intiaanit ovat pelkkä lavaste, draaman lankoja, joiden avulla vanhemmuuden velvoitteisiin ja tuntoihin päästään käsiksi.
