Joulupukki, tonttu ja joulukuusi – mistä perinteiset joulusanat oikein juontavat juurensa?

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroa...

Mitä itse asiassa sana joulu merkitsee ja mistä se tulee? Suomen kieleen kuuluu monenlaisia tapoja ja sanontoja, joiden kohdalla harvoin tulee miettineeksi, että mistä ne ovat aikoinaan meille tulleet.

Suomen kielen emeritaprofessori ja etymologi Kaisa Häkkinen on yksi niistä, joille historia sanojen takana on tuttua. Häkkinen selittää nyt, mistä tutuimmat joulusanat oikein juontavat juurensa.

JOULU

”Joulu on sama kuin Ruotsin sana jul. Se on lännestä saatu lainasana, joka on tullut kristinuskon mukana meille. Joulu-sana on itse asiassa sama kuin juhla-sana. Juhla on sanana vain vanhempi kerrostuma samaa sanaa, ja joulu taas on nimenomaan kristillinen joulu”.

JOULUPUKKI

”Joulupukissa yhdistyvät monet eri perinteet. Ennen kuin vietettiin kristillistä joulua, niin meillä oli kekri. Kekrinä oli ihan oikea oljista tehty pukki. Ihmiset myös pukeutuivat pukeiksi, lähtivät kiertämään taloihin ja hankkivat näin kestitystä. Sitten tuli eurooppalainen perinne, johon kuului lahjoja jakava Pyhä Nikolaus -niminen joulupukki, niin nämä kaksi yhdistyivät. Pukki-sana säilyi, mutta hahmo on aivan toisenlainen kuin (olki)pukin näköinen pukki."

TONTTU

”Tonttu-sana tulee Ruotsista. Tonttu on sama sana kuin tontti, eli maapalstaa merkitsevä sana. Ruotsin sana tomtegubbe on tontin ukko tai tontin haltija, joka pitää huolta kodista. Vasta uudempina aikoina se on muuttunut punalakkiseksi tontuksi. Nykyään on tonttutyttöja ja tonttumuorejakin tasa-arvon aikaan, mutta ennen tonttu tarkoitti nimenomaan tontin ukkoa, eli suojelusolentoa."

JOULUKUUSI

"Joulukuusessa näkyy saksalaisen kielialueen malli. Meillä on ollut kuusia jo tuhansia vuosia ja kuusi on sanana ikivanha perintösana, mutta joulukuusen tuominen talon pihalle tai peräti sisälle on Saksasta levinnyt tapa. Suomeen se tuli vasta 1800-luvulla. Huoneeseen kannettu joulupuu mainitaan Suomessa ensimmäistä kertaa 1840-luvulla ja joulukuusesta puhutaan vasta myöhemmin."

GLÖGI

”Glögi tulee myös Ruotsista. Ruotsissa puhutaan glödgat vinistä, lyhyemmin glögistä. Se on hehkutettu, lämmin ja maustettu viini – Suomessakin kuulee puhuttavan hehkuviinistä. Ennen vanhaan glögiä hehkutettiin niin, että sokeripala kastettiin konjakkiin ja laitettiin ritilälle viinin yläpuolelle, sokeri sytytettiin palamaan ja siitä tippui makeita pisaroita viinin joukkoon.”

PIPARKAKKU

”Keskiajalla piparkakut, eli pippurilla maustetut kakut olivat lääkkeitä. Ruotsin sana pepparkaka tarkoittaa pippurikakkua. Entisaikaan pippuri oli kallista ja harvinaista, eikä sitä syöty noin vain, vaan sitä käytettiin ainoastaan lääkkeeksi”