Joulupukki, joulukuusi ja tonttu-ukko ovat varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttuja sanoja, mutta miten ja mistä ne ovat oikein päätyneet käyttöömme? Jouluna suomen kielen perinteitä ja historiaa on hyvä muistella, joten kokosimme tutuimpia sanoja ja niiden historiaa yhteen.
Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroa...
Mitä itse asiassa sana joulu merkitsee ja mistä se tulee? Suomen kieleen kuuluu monenlaisia tapoja ja sanontoja, joiden kohdalla harvoin tulee miettineeksi, että mistä ne ovat aikoinaan meille tulleet.
Suomen kielen emeritaprofessori ja etymologi Kaisa Häkkinen on yksi niistä, joille historia sanojen takana on tuttua. Häkkinen selittää nyt, mistä tutuimmat joulusanat oikein juontavat juurensa.
JOULU
”Joulu on sama kuin Ruotsin sana jul. Se on lännestä saatu lainasana, joka on tullut kristinuskon mukana meille. Joulu-sana on itse asiassa sama kuin juhla-sana. Juhla on sanana vain vanhempi kerrostuma samaa sanaa, ja joulu taas on nimenomaan kristillinen joulu”.
JOULUPUKKI
”Joulupukissa yhdistyvät monet eri perinteet. Ennen kuin vietettiin kristillistä joulua, niin meillä oli kekri. Kekrinä oli ihan oikea oljista tehty pukki. Ihmiset myös pukeutuivat pukeiksi, lähtivät kiertämään taloihin ja hankkivat näin kestitystä. Sitten tuli eurooppalainen perinne, johon kuului lahjoja jakava Pyhä Nikolaus -niminen joulupukki, niin nämä kaksi yhdistyivät. Pukki-sana säilyi, mutta hahmo on aivan toisenlainen kuin (olki)pukin näköinen pukki."
