Harris johtaa gallupeja, joilla on ollut tapana aliarvioida republikaaneja.
Jos nykyinen trendi jatkuu, voi Donald Trump voittaa vaalit "reiluinkin lukemin", arvioi Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen MTV:n Huomenta Suomessa keskiviikkona.
Gallupeissa Trumpin ja demokraattipuolueen ehdokkaan Kamala Harrisin välinen kamppailu on äärimmäisen tasainen.
– Kumpi tahansa voi voittaa. Pitäisin Trumpia hiukan todennäköisempänä, Rahkonen toteaa.
– Varsinkin, jos tämä trendi jatkuu, niin Trump voi voittaa ihan selvinkin lukemin.
New York Timesin gallupkoosteen perusteella Harris on gallupeissa keskimäärin kolme prosenttia Trumpia edellä.
Yhdysvaltojen presidentinvaalijärjestelmän vuoksi koko maan kattavaa kannatusta mittaavat gallupit kertovat kuitenkin vain hämäävän osatotuuden.
Käytännössä vaalit ratkaistaan seitsemässä vaa’ankieliosavaltiossa. Lopuissa joko Trumpin ja Harrisin etumatka on niin suuri, ettei niissä ole juuri minkäänlaista epäselvyyttä voittajasta.
Trump nousussa
Jos Harris voittaa kaikki osavaltiot, joita hän nyt johtaa, saa hän taakseen 276 valitsijamiestä, New York Times laskee. Voittoon tarvitaan 270 valitsijamiestä.
Trumpille nykygallupit povaavat 262 valitsijamiestä eli vaalitappiota.
– Trump on noussut viime viikkoina. Yleensä kun joku trendi kasvaa mielipidetutkimuksissa, tulee siitä itseään voimistava kierre, Rahkonen sanoo.
Vaaleihin on aikaa kolme viikkoa.
Rahkonen muistuttaa, että monissa gallupeissa Trumpiin luotetaan Harrisia enemmän sellaisissa asioissa, joilla vaalit on Yhdysvalloissa ollut tapana voittaa. Näitä ovat ennen kaikkea talous ja työpaikat.
Vaikka Suomesta ja Euroopasta käsin Yhdysvalloissa tärkeintä on usein sen ulkopolitiikka ja esimerkiksi suhtautuminen puolustusliitto Natoon, ei niillä teemoilla Valkoiseen taloon päädytä.
– Sisäpolitiikka ratkaisee. Talous on kaikki kaikessa, Rahkonen muistuttaa.
Gallupit aliarvioivat republikaaneja
Kamala Harris johtaa vaa'ankieliosavaltioista Michiganissa, Nevadassa, Wisconsinissa ja Pennsylvaniassa. Trumpilla on etu Arizonassa, Pohjois-Carolinassa ja Georgiassa.
Kisan tiukkuudesta kertoo olennaisen se, että Arizonaa lukuun ottamatta osavaltiota johtavan ehdokkaan etu on alle yksi prosenttiyksikkö. Arizonassa ero on alle kaksi prosenttiyksikköä.
Mielipidemittausten perusteella marraskuun 6. päivä järjestettävät vaalit ovat siis aika lailla kolikonheittoa.
Kun Trump valittiin presidentiksi vuonna 2016, johti demokraattiehdokas Hillary Clinton 15. lokakuuta gallupeissa 6,7 prosenttiyksikön erolla. Nyt Harrisin kaula Trumpiin on noin kolme prosenttiyksikköä.
Clinton sai lopulta 2,1 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin Trump, mutta hävisi valitsijamiehet luvuin 306–232.
– Gallupeissa on usein piirre, että ne aliarvoivat republikaanien kannatusta, Rahkonen sanoo.
Hillary Clinton demokraattien puoluekokouksessa heinäkuussa 2016. Tuolloin Clintonia vielä nauratti, marraskuussa hymy hyytyi kun Trump voitti vaalit./All Over Press
Kyselytutkimusten menetelmissä on ollut Yhdysvalloissa puutteita, Rahkonen sanoo. Niitä on pyritty korjaamaan esimerkiksi painotuskertoimia nostamalla.
Yleinen havainto on, että Trumpin äänestäjiä on vaikeampi tavoittaa gallupeilla.
Demokraattien kannalta istuvan presidentin Joe Bidenin vaihtaminen Harrisiin vaikuttaa joka tapauksessa oikealta ratkaisulta.
Biden oli keskimäärin kolme prosenttiyksikköä Trumpia jäljessä samoissa gallupeissa, joissa Harris nyt johtaa kolmella prosenttiyksiköllä. Biden luopui ehdokkuudesta katastrofaaliseksi kuvatun vaaliväittelyn jälkeen.
Lue myös: Trump: "Sisäiset viholliset on helppo hoitaa armeijalla"
Presidentti Joe Biden 9. lokakuuta. Biden luopui ehdokkuudesta heikosti sujuneen vaaliväittelyn jälkeen.AFP / Lehtikuva