Lähettelitkö sinä nuorena kiertokirjeitä? Vielä 1990-luvulla yleisissä ketjukirjeissä listattiin kirjeen pois heittäneiden kamalia kohtaloita, jotta kirjeen vastaanottaja saatiin peloteltua kirjoittamaan lisää kirjeitä.
Muistatko vielä kiertokirjeet? Saavuit koulusta kotiin, luulit saaneesi kivan kirjeen sukulaiseltasi… Ja sitten kuoresta paljastuikin kiristysviesti.
Epäonni uhkaa ketjun katkaisijaa
Kirje oli yleensä saanut alkunsa jo 1500-luvulla, ja kierrellyt maailmaa siihen asti, kunnes putosi postiluukusta vuonna 1995. Kyllä, olisi juuri sinun vikasi, jos tämä satavuotinen perinne menee mönkään. Kirjeessä listattiin tavallisesti kirjeelle naureskelleiden tai sen pois heittäneiden kamalia kohtaloita, jotta kirjeen vastaanottaja saatiin peloteltua kunnolla.
Jos kirjettä ei suostunut lähettämään kolmelle/viidelle/kymmenelle kaverilleen, sai vakavia seurauksia. Epäonni luonnollisesti seurasi vuosikausia. Lisäksi kirjeen alkuperäislähettäjältä tulisi kaamea kosto, hän ei saisi koskaan poika- tai tyttöystävää, ja pahimmassa tapauksessa kirjeen tuhoamisesta seurasi kuoleman uhka.
Jos kirjeen viitsi kopioida kavereilleen, palkinnot olivat mahtavia. Parhain palkinto tietysti oli se, että ihastuksesi huomaisi sinut viimein! Kirjeen lähettämällä sai myös rahaa, terveyttä ja välttyi siltä kamalalta kostolta, kuolemasta puhumattakaan.
Ketjukirjeen kehitys
Aluksi postin välityksellä kulkeneet kirjeet siirtyivät kännyköiden yleistyttyä tekstiviesteiksi. Viestissä uhattiin pahuudella, vitsailtiin tai hyödynnettiin ovelaa muotoilua:
