Jo yli satatuhatta armenialaista on paennut Azerbaidzhaniin kuuluvasta armenialaisenemmistöisestä Vuoristo-Karabahista.
YK:n tarkkailijat saapuivat alueelle sunnuntaina ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen selvittämään humanitaarista tilannetta. Esimerkiksi Ranska on arvostellut Azerbaidzhania siitä, että YK päästettiin paikalle vasta, kun lähes kaikki alueen asukkaat olivat paenneet.
Vuoristo-Karabahissa asui noin 120 000 armenialaista ennen kuin Azerbaidzhan valtasi sen viime viikolla. Azerbaidzhan on kiistänyt jyrkästi Armenian syytökset etnisestä puhdistuksesta ja sanonut kaikkien pakolaisten lähteneen omasta tahdostaan.
Armenia on katkera pitkäaikaiselle liittolaiselleen Venäjälle siitä, ettei se kyennyt suojelemaan armenialaisia.
– Kaiken näkemäni jälkeen, on tuskallista lähteä Artsahista, mutta toivon pääseväni palaamaan, kertoo pakolainen Milena Kertin kylästä.
Vuosikymmenien riita
Riita Vuoristo-Karabahista on Neuvostoliiton hiipumisen ja romahduksen yksi seuraus. Turkin tukema Azerbaidzhan on saanut niskalenkin alueesta kymmenientuhansien kuolleiden jälkeen.
Venäjä rauhanturvaajineen ei kyennyt suojaamaan Vuoristo-Karabahin asukkaita. Villit huhut Kremlin tukemasta vallankaappauksesta kiertävät Jerevanissa.
Liittolaisuuden loppu Venäjän kanssa häämöttää.
– Azerbaidzhanin hyökkäykset Armenian tasavaltaa vastaan viime vuosina johtaa ilmeiseen johtopäätökseen – että ulkoiset turvallisuusjärjestelmät joihin osallistumme, eivät ole toimivia – valtiomme etujen näkökulmasta ja Armenian tasavallan turvallisuuden kannalta, kommentoi Armenian pääministeri 24. syyskuuta.
