Tästä Vuoristo-Karabahin konfliktissa on kyse – Venäjän ponnettomuus voi tuhota alueen 1700-vuotisen kulttuurin

YK:n tarkkailijat saapuivat alueelle sunnuntaina ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen selvittämään humanitaarista tilannetta. Esimerkiksi Ranska on arvostellut Azerbaidzhania siitä, että YK päästettiin paikalle vasta, kun lähes kaikki alueen asukkaat olivat paenneet.

Vuoristo-Karabahissa asui noin 120 000 armenialaista ennen kuin Azerbaidzhan valtasi sen viime viikolla. Azerbaidzhan on kiistänyt jyrkästi Armenian syytökset etnisestä puhdistuksesta ja sanonut kaikkien pakolaisten lähteneen omasta tahdostaan.

Armenia on katkera pitkäaikaiselle liittolaiselleen Venäjälle siitä, ettei se kyennyt suojelemaan armenialaisia.

– Kaiken näkemäni jälkeen, on tuskallista lähteä Artsahista, mutta toivon pääseväni palaamaan, kertoo pakolainen Milena Kertin kylästä.

Vuosikymmenien riita

Riita Vuoristo-Karabahista on Neuvostoliiton hiipumisen ja romahduksen yksi seuraus. Turkin tukema Azerbaidzhan on saanut niskalenkin alueesta kymmenientuhansien kuolleiden jälkeen.  

Venäjä rauhanturvaajineen ei kyennyt suojaamaan Vuoristo-Karabahin asukkaita. Villit huhut Kremlin tukemasta vallankaappauksesta kiertävät Jerevanissa.

Liittolaisuuden loppu Venäjän kanssa häämöttää.

– Azerbaidzhanin hyökkäykset Armenian tasavaltaa vastaan viime vuosina johtaa ilmeiseen johtopäätökseen – että ulkoiset turvallisuusjärjestelmät joihin osallistumme, eivät ole toimivia – valtiomme etujen näkökulmasta ja Armenian tasavallan turvallisuuden kannalta, kommentoi Armenian pääministeri Nikol Pashinjan 24. syyskuuta.

Venäjä vaikuttaa ponnettomalta, kun Azerbaidzhan on paljastanut Kremlin otteen haperoitumista.

– Seuraamme tarkkaan tilannetta, humanitaarinen tilanne on ensisijainen, se on tärkein, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi viime torstaina.

Kristillisen 1700 vuoden kulttuurin tuho?

Yhdysvallat ja EU pyrkivät Armenian tueksi, mutta armenialaiset pelkäävät Vuoristo-Karabahin 300-luvulta peräisin olevan kristillisen kulttuurin tuhoutumista.

Azerbaidzhanille alue ei ehkä riitä. Presidentti Ilham Alijev taannoin kutsui Armenian eteläosaa läntiseksi Azerbaidzhaniksi. Se yhdistäisi Nahitsevanin maantieteellisestikin Bakun hallintaan.