Jihadismin tutkija Juha Saarinen sanoo, että al-Holin leirin suomalaisten palaamiseen kotimaahan liittyy turvallisuusriskejä. Hänen mukaansa tilanteessa ei ole täydellisiä vaihtoehtoja.
Al-Holin pakolaisleirillä tiedetään olevan noin 40 suomalaista, joiden joukossa on sekä aikuisia että lapsia. Viime viikot julkisuudessa on keskusteltu siitä, ollaanko suomalaisia kotiuttamassa ja jos, niin millä aikataululla.
Tänään ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän totesi, että tällä hetkellä kotiuttamisoperaatiota ei ole käynnissä. Juha Saarisen mielestä tiedostustilaisuus oli pieni pettymys, sillä ulkoministeriltä ei saatu juuri uutta tietoa eikä vastauksia julkisuudessa avoinna olleisiin kysymyksiin.
Asia on poliittisesti herkkä, sillä täysi-ikäisten ihmisten palaamiselle Suomeen ei näytä olevan laajaa kannatusta.
– Se on valitettavasti johtanut tilanteeseen, jossa näyttää siltä, että keskeisessä asemassa olevat ministerit välttelevät vastuun ottamista tai vastauksia siihen, onko mitään poliittista päätöksentekoprosessia nyt käynnissä.
Aikuiset voivat muodostaa turvallisuusuhan Suomessa
Jos al-Holin leiriltä palaa aikuisia Suomeen, he voivat muodostaa maassa uudenlaisen turvallisuusuhan. Saarinen arvioi, että etenkin terroristijärjestö Isisin koulutukselle ja ideologialle altistuneet ihmiset voisivat osaltaan edistää jihadistista liikehdintää Suomessa.
Suomeen palaavat naiset voisivat Saarisen arvion mukaan radikalisoida muita tai levittää propagandaa. Lisäksi he saattaisivat esimerkiksi kerätä rahaa ulkomaille toimiville aseellisille ryhmille.
Huomattavaa on sekin, että leiriltä palaavat aikuiset eivät välttämättä joutuisi oikeuden eteen. Saarisen mukaan Suomeen on palannut Syyrian konfliktin aikana noin 20–30 ihmistä. Heistä syytteeseen on asetettu vain kolme ihmistä, eikä ketään ole tähän mennessä tuomittu konfliktialueella tapahtuneesta terrorismirikoksesta.
– Konfliktialueilta on todella vaikea kerätä tietoa tai saada todistajia mahdollisista rikoksista, jolloin todennäköisempää on se, että syytekynnys ei ylity.
Jokaisen palaajan tilanne olisikin arvioitava yksilöllisesti. Keskeistä on Saarisen mukaan se, millaisia aikeita palaajilla itsellään on. Jos Suomeen palaava ihminen haluaa irtautua jihadistisesta liikehdinnästä, hän todennäköisesti saa siihen viranomaisilta tukea.
Lasten ikä vaikuttaa uhkaan
Myös lasten palaaminen Suomeen vaatisi vahvoja tukitoimia.
Saarisen mukaan pienillä lapsilla on luultavasti vielä hyvät kyvyt integroitua Suomeen. Lapset eivät luultavasti ole radikalisoituneet, mutta he saattavat matkia ja toistaa aikuisilta oppimiaan käyttäytymismalleja.
– Uhkakuvana on sosiaalinen väkivalta. Näillä lapsilla olisi mahdollisesti alempi kynnys käyttää väkivaltaa ymmärtämättä sen seurauksia.
Saarisen mukaan varttuneempien lasten kohdalla tilanne on monimutkaisempi. Teini-ikäisistä ainakin osa on saattanut radikalisoitua konfliktialueella. Lapsen ajatteluun vaikuttaa huomattavasti se, miten sitoutuneita heidän vanhempansa ovat olleet jihadistiseen liikehdintään.
– Jos sieltä palaa lapsia äiteineen ja vanhempi jatkaa vielä jihadistisen liikehdinnän parissa, se on kyllä merkittävä uhkakuva.
Täydellisiä ratkaisuja ei ole
Tilanne on Suomelle, kuten monelle muullekin maalle vaikea. Saarisen mukaan kyse on lopulta siitä, mikä on Suomen hallituksen mielestä vähiten huono ratkaisu.
– Mitään hyviä ratkaisuja ei ole olemassa. On pelkästään ratkaisuja, joissa on hyviä ja huonoja puolia.