Jätevedet paljastavat – Suomi yksi amfetamiinin käytön kärkimaista

EU:n huumeviraston EMCCDA:n jätevesitutkimusten perusteella Suomi on rinta rinnan muun muassa Saksan ja Norjan kanssa.

– Amfetamiinin kanssa ollaan keskitason yläpuolella, mutta muissa aineissa voidaan sanoa, että ollaan keskitasolla tai sen alapuolella, THL:n Oikeustoksilogiayksikön päällikkö Teemu Gunnar tiivistää tuloksia. 

Suomessa amfetamiinin käyttö on kasvanut viime vuosina. Viimeksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki vastaavanlaisen tutkimuksen vuonna 2012. Teemu Gunnarin mukaan amfetamiinin käyttömäärien kasvu on yhä suhteellisen lievää.

– Ei mitään radikaalia kasvua ole siihen mitä kahden vuoden takaiset tulokset ovat. Sitä käytetään kohtuullisen laajalti, painottuen pääkaupunkiseudulle ja eteläisen Suomen suurien kaupunkien alueelle, hän kuvailee.

50 kaupunkia mukana

Tutkimuksessa selvitettiin 50 eurooppalaisen kaupungin huumepitoisuuksia jätevesistä osana laajempaa tänään julkaistua EU:n huumeviraston raporttia.

Kokaiinin käyttömäärät olivat jätevesien perusteella Suomessa myös kasvussa amfetamiinin lisäksi.

– Suomen osalta tuli ilmi, että kokaiinin kasvua on nähtävissä jonkun verran, mutta Euroopan laajuisesti verrattuna sen käyttö on edelleen hyvin pientä ja kohtuullisen marginaalista.

Kokaiinin käyttö painottui Etelä-Suomeen.

– Eteläisessä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla käytöstä oli 90 prosenttia, eli muualla Suomessa kokaiinia ei juurikaan käytetä.

Sen sijaan raportin perusteella ekstaasin käyttöä esiintyy koko Euroopassa ja myös Suomessa koko maan pituudelta. Sen käyttömääriä esiintyi jätevesissä etenkin Hollannissa, Belgiassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa. 

Metamfetamiinin käyttömäärät näkyivät jätevesissä Norjassa ja Teemu Gunnarin mukaan myös esimerkiksi Tshekissä ja Sveitsissä. 

Baltian maat eivät olleet tutkimuksessa mukana.

Kannabiksen käytössä tutkimusraportissa todetaan, että sen todentaminen jätevesistä oli aavistuksen ongelmallista. Raportista ilmenee, että kannabis on Euroopan yleisin käytetty huume, mutta jätevesitutkimuksessa pitoisuuksia oli vaikea todentaa.

Kaupungeista etenkin Lahti erottuu tilastoissa.

Muuntohuumeet kasvava ongelma

THL:n Gunnar muistuttaa, että jätevesitutkimukset ovat yksi keino saada lisätietoa huumeiden käytöstä.

– Näiden kovien huumeiden käyttäjiä on vaikea tavoittaa millään käyttäjäkyselyillä. Tässäkin tutkimuksessa oli nyt 45 prosenttia Suomen väestöstä mukana. Se täydentää huumeiden käytöstä kertyvää kuvaa.

Tänään julkaistun laajemman EMCCDA:n huumeraportin perusteella muuntohuumeet ovat kasvava ongelma. Raportin mukaan uusia muuntohuumeita havaitaan tällä hetkellä kaksi viikossa.

Muuntohuumeita näkyy myös jätevesissä, mutta niiden seuranta on jätevesitutkimuksilla vaikeampaa, kertoo Teemu Gunnar. 

– Muuntohuumeitakin voidaan seurata jätevedestä. Se on kansainvälisesti kuitenkin vielä pientä, koska haasteena on, että pitoisuudet ovat pieniä.

– Niitä tulee hirveän paljon, mutta harva nousee laajempaan käyttöön, hän sanoo.

EMCCDA julkaisi tänään myös interaktiivisen kartan jätevesitutkimuksen tuloksista Euroopan laajuisesti. Voit tutustua siihen tästä.