Järjestö: Suomessa vähiten pankkisalailua Euroopassa

Toisena listalla on Hongkong ja kolmantena Yhdysvallat. Viidentoista kärkimaan joukossa on Sveitsi, Luxemburg, Saksa ja Britannia sekä Britannialle kuuluva itsehallintoalue Cayman-saaret.

Pohjoismaista Norja on sijalla 53, Ruotsi 56, Islanti 71 ja Tanska sijalla 83. Suomen muista lähimaista Venäjän sijoitus on 30 ja Viron 77.

Kolmenlaista salailua

Tax Justice Network luokittelee valtioiden salailutoimet kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen on puhdas taloustietojen salaaminen, jonka paras esimerkki on Sveitsi. Sveitsiläiset pankkiirit lupaavat pitää asiakkaiden salaisuudet hautaan asti ja raskaat rikosseuraamukset uhkaavat niitä, jotka rikkovat salauksen. Tosin tätä järjestelmää on viime aikoina jo alettu murtaa.

Toinen salailun tyyppi on leväperäinen lainsäädäntö, joka mahdollistaa hämärät omistusjärjestelyt. Tällaisiin maihin kerääntyy säätiöitä, yhtiöitä ja järjestöjä, joiden omistus, toiminta ja tarkoitus pidetään salassa. Säätiöiden nimen alla voidaan hallinnoida varoja esimerkiksi sveitsiläisellä pankkitilillä tai omistaa asuntoja Lontoossa, osakkeita Macaossa tai vaikkapa ravihevosia Monacossa. Todellinen omistaja ja tuottojen kerääjä jää kuitenkin monimutkaisten omistusjärjestelyjen taakse ja näin pääsee livahtamaan veroverkosta.

Kolmas salailun tyyppi on kansainvälisen tietovaihdon aktiivinen estäminen. Maat kieltäytyvät antamasta tietoa tai suoranaisesti estävät keräämästä sitä. Useat valtiot kuten Arabiemiraatit tai Bahama ovat Tax Justice Networkin mukaan harrastaneet valikoivaa lainsovellusta tukeakseen tiettyjä yrityksiä.