Jari Aarnion huume- ja virkarikosjutussa kuullaan Malmin naista

Syyttäjän ja Aarnion versiot eroavat muun muassa siinä, ovatko oikeussalissa käsitellyt puhelimet olleet Helsingin huumepoliisin yhteisiä puhelimia tietolähteisiin vai onko Aarnio pyörittänyt niillä huumekauppaa.

Syyttäjän mukaan Aarnio on satojen kilojen huumekaupan masinoinut Pasilan mies, jota Aarnio puolestaan pitää keskusrikospoliisin ja syyttäjän sepitteenä.

Käräjillä Malmin nainen eli Mari Romano tuomittiin huumeiden levittämisen vuoksi 3 vuoden ja 2 kuukauden vankeuteen. Syyttäjän mukaan Romano myös järjesteli Aarniolle huumekontakteja Hollannista, mutta oikeuden mukaan kontaktien järjestely tapahtui syytteessä kuvatun ajan ulkopuolella. Sekä Aarnio että Romano kiistävät syyllistyneensä rikoksiin ja vaativat muutosta tuomioon hovioikeudessa.

Malmin naisen kuulusteluja hyödyntämiskiellossa

Esitutkintakertomuksen mukaan Romano kytki kuulusteluissa sekä Aarnion että itsensä huumeisiin. Hän kertoi yksityiskohtia muun muassa hänen ja Aarnion välisestä rahaliikenteestä, kahdesta eri huumekätköstä ja huumeiden välittämisestä eteenpäin. Käräjä- ja hovivaiheissa Romano on kiistänyt kertomuksen todenperäisyyden.

Romano on myös vedonnut rikkeisiin ja puutteisiin esitutkinnassa ja vaatinut hänen kuulustelukertomuksiaan hyödyntämiskieltoon. Romanon kuulustelija muun muassa hankki esitutkinnan aikana naiselle skootterin ja rahaa sekä lähetti tälle hempeitä viestejä, minkä vuoksi kuulustelija tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Virkarikostuomion mukaan kuulustelija oli huhtikuun 2014 puolivälistä saakka esteellinen toimimaan kuulustelijana.

Käräjäoikeus totesi, että kuulustelukertomusta saatettiin hyödyntää. Hovioikeus päätyi puolestaan osin erilaiseen ratkaisuun.

Hovioikeus katsoi, että kahta kuulustelua ei voida hyödyntää. Toisessa kuulustelija vei naisen kuulusteluun parin Irish coffee -drinkin jälkeen, ja nainen sai paniikkikohtauksen. Asianajajaa tuurasi sijainen. Toisessa taas naisen asianajaja oli paikalla alkoholia nauttineena.

Hovioikeus huomioi ratkaisussaan sen, että kuulustelija oli esteellinen muun muassa hänen ja kuulustelijan tavanomaisesta poikkeavan suhteen vuoksi. Kokonaisuudessaan esitutkinnan puutteet eivät oikeuden mukaan olleet niin vakavia, että kaikki kuulustelut pitäisi asettaa hyödyntämiskieltoon.