Jari Aarnio: Jengin ex-pomo antoi luvan kertoa Stockmann-iskun paljastamisesta

Liivijengi United Brotherhoodin ex-johtaja antoi luvan kertoa yksityiskohtia poliisille luovuttamistaan tiedoista tuoreessa kirjassa, sanoo Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio STT:lle. Kirjassa kerrotaan muun muassa Stockmannille suunnitellusta pommi-iskusta, jonka huumepoliisi esti Keijo Vilhusen tiedoilla.

– Kaikki on tehty hyvässä yhteishengessä ja -työssä. Minä en ole sekaantunut Vilhusen kertomuksiin, vaan hän on kertonut asiat Vepe Hänniselle, Aarnio sanoo.

Vilhunen tuomittiin Aarnion huume- ja virkarikoshaarassa 10 vuoden vankeuteen Aarnion rikoskumppanina. Jutun hovikäsittely alkaa ensi kuussa.

Poliisin tietolähteeksi paljastuminen voi olla vaarallista, minkä vuoksi Vilhusen roolia Aarnion ja Hännisen Myrkky-kirjassa voi pitää erikoisena.

Aarnion mukaan lupa on saatu Vilhuselta juuri ennen julkaisua. STT ei ole tavoittanut Vilhusen asianajajaa Markku Fredmania.

Rikospaikka -ohjelmassa käsiteltiin Stockmannille suunniteltua iskua maaliskuussa.

Tunnettu ammattirikollinen suunnitteli pommi-iskua Stockmannille 1:30

Tarinat vaihtelevat

Kirjassa Vilhunen kertoo sepittäneensä tarinan Aarnion roolista tutkinnan loppuvaiheessa. Myös oikeusprosessin aikana Vilhunen perui puheensa. Valituksensa mukaan Vilhunen on kuitenkin hovissa palaamassa selitykseen, jonka mukaan hän on saanut Aarniolta erilaisia toimeksiantoja.

– Oikeudessa hyvin harvoin puhutaan siitä, mikä on totta. Oikeudessa arvioidaan näyttöä, Aarnio tyytyy sanomaan.

Vilhunen ja Aarnio istuvat samalla osastolla Vantaan vankilassa. Aarnion mukaan välit ovat asialliset.

– Se on vähän tällainen herrasmiesosasto, jossa on vanhempia tyyppejä.

Pääteemat tuttuja

Kirjan pääteemat on jo kuultu oikeudessa. Aarnio esimerkiksi pitää rikostutkintansa esitutkintaryhmää esteellisenä.

Tätä Aarnio perustelee hänen ja jutun tutkineen keskusrikospoliisin kaunoilla. Aarnion mukaan myös tutkintaa johtaneella syyttäjällä olisi kaunoja Helsingin huumepoliisin ensimmäisestä virkarikosoikeudenkäynnistä, jossa Aarniota ei tuomittu.

Kirjassa listataan kohtia, joissa tutkintaa on kirjoittajien mukaan tehty lainvastaisesti. Aarnio ja Hänninen kirjoittavat esimerkiksi todistajien painostamisesta ja pöytäkirjan ulkopuolella puhuttamisesta.

Rikosprosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää Lapin yliopistosta arvioi STT:lle, että esteellisyyskysymykset ovat erittäin vaikeita. Esimerkiksi saman ihmisen aiempien juttujen käsittely virkatyönä ei silti voi olla syy esteellisyydelle.

– Vihamiessuhde ja ennakkoasenne voivat ilman muuta aiheuttaa esteellisyyden. Jos näyttöä hankittaessa on toimittu lainvastaisesti, sillä voi olla näyttöä heikentävä vaikutus tai oikeus voi määrätä lainvastaisesti hankitun todistelun hyödyntämiskieltoon. Hyödyntämiskiellon asettaminen on kuitenkin poikkeuksellista.

Vuorenpää ei ota kantaa kirjan väitteisiin ja puhuu yleisesti.

Trevocista toinen teos

STT ei ole sopinut haastattelua vankilaan hovivaiheen vuoksi. Kirja on kuitenkin kirjoitettu niin, että käsittelyä on vaikea välttää.

Aarnion elämä huumepoliisina kuitataan kirjassa nopeasti. Samoin seurantalaiteyhtiöön keskittynyt haara, josta Aarniolla on kolmen vuoden lainvoimainen tuomio.

Hovioikeus katsoi, että Aarniolla oli kaksoisrooli seurantalaitteita myyneessä Trevocissa ja niitä ostaneessa Helsingin poliisissa. Oikeuden mukaan laitteet eivät soveltuneet poliisin salaiseen tiedonhankintaan, koska yhtiön omistusjärjestelyt olivat salattuja ja mukana oli Vilhunen.

Aarnio ei halua puhua asiasta.

– Trevocista taitaa olla kirjahanke meneillään ja tulla ihan oma opus.  

Lue myös:

    Uusimmat