Jäätalvi päättyi merellä ennätysaikaisin

Ilmatieteen laitos kertoo, että jäätalvi on nyt päättynyt, tosin Perämeren pohjukassa on vielä hieman haurasta jäätä. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun toiminta päättyy tämän kauden osalta tänään 7. toukokuuta. Näin aikaisin keväällä toimintaa ei ole aikaisemmin lopetettu. Jäätiedotus lopetetaan keväällä siinä vaiheessa, kun jäistä ei ole enää mainittavaa haittaa merenkululle.

Vuonna 2008 jäätalvi katsottiin päättyneeksi 12. toukokuuta eli muutamaa päivää myöhemmin kuin tänä vuonna. Myös vuonna 1983 jäätalvi päättyi 12.-13. toukokuuta. Keskimäärin merijäät lähtevät toukokuun loppupuolella. Myöhäisimmillään jäätä on ollut 6. heinäkuuta vuonna 1915 Marjaniemen länsipuolella Perämerellä.

Jäiden laajuuden osalta merijäätä oli Itämerellä tänä vuonna kaikkien aikojen toiseksi vähiten. Jäätalven huippu koettiin 23. tammikuuta, jolloin jäätä oli enimmillään 51 000 km²:n alueella. Leudompi jäätalvi on ollut ainoastaan vuonna 2008, jolloin jääalue oli laajimmillaan 49 000 km².

Jäätalvi alkoi itsenäisyyspäivän tienoilla melko tavanomaiseen aikaan, mutta jatkui leutona loppuvuoden ja tammikuun.

– Merkille pantavaa on, ettei Perämeri jäätynyt talvella kertaakaan kauttaaltaan. Näin on tapahtunut viimeksi talvella 1930, toteaa jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Talven aikana ei Suomenlahdella tarvittu jäänmurtajia avustamaan laivoja Suomen satamiin. Näin tapahtui myös vuonna 2008.

Vaikka talvi oli vähäjäinen, se ei ollut pohjoisen satamissa helppo, sillä jäiden liikkuminen vaikeutti satamien toimintaa.

– Satamia jouduttiin pohjoisessa ajoittain jopa sulkemaan liikkuvien jäiden aiheuttaman puristuksen takia, Jouni Vainio sanoo.

Kokonaisuudessaan talvi oli lauha. MTV Uutisten meteorologin Markus Mäntykannaksen mukaan jään vähyyteen vaikuttivat myös voimakkaat, suunnaltaan nopeasti vaihtuvat tuulet.

– Kylmät jaksot olivat niin lyhyitä, että meri ei ehtinyt kunnolla jäätyä. Lisäksi tuuli piti merivettä liikkeessä. Jos meri ehti jäätyä, tuuli puhalsi usein niin, että sen nostattamat aallot rikkoivat jäätynyttä jäätä. Lounaistuulet puhalsivat usein ja ne keräsivät jäitä etelästä kohti pohjoista ja jään pinta-ala jäi pieneksi, toteaa Markus Mäntykannas.