Jääpalloilija Mika Mutikainen vaihtoi ulkopelit sisätyöhön. Ikänsä jääpalloa ulkojäillä pelannut Mutikainen antaa Moskovan Dynamon kotiotteluissa pilleripallolle kyytiä hulppeassa hallissa, joukkueensa ainoana ulkomaalaisvahvistuksena.
Dynamon seurajohto ei ole aikaillut, kun se on alkanut nostaa jääpalloilua huipulle. Seuran edustusjoukkue pelaa kotipelinsä Krylatskojen kaupunginosaan 15 miljoonalla eurolla rakennetussa, 7300-paikkaisessa jäähallissa. Dynamo on ennen kaikkea pikaluistelijoiden tarpeisiin rakennetussa hallissa vuokralla.
Lisäksi Dynamon riveihin houkuteltiin viime kesänä joukkueellinen Vodnik Arkangel -joukkueen valiopelaajia. Arkangelista tuli myös päävalmentaja Vladimir Janko, joka valmensi 1990-luvulla Suomen maajoukkuettakin.
- Tämä on maailman paras seurajoukkue. Dynamosta 13 miestä pelaa Venäjän maajoukkueessa, Mutikainen kertoo.
Hän asuu työpaikaltaan varttitunnin patikkamatkan päässä. Mutikainen ei ole lajiaan ensimmäinen suomalaisurheilija, joka on mittaillut Krylatskojen lähiömaisemia. Pertti Karppinen voitti Krylatskojen soutustadionilla toisen yksikkösoudun kultamitalinsa Moskovan olympiakisoissa 1980.
Kannattajat vierastavat vielä
Mutikainen, 35, on kotoisin Helsingin Alppilasta, Brahenkadun jääkentän kupeesta. Ei ihme, että "Brahiksen" imussa nuoren miehen lajiksi valikoitui jääpalloilu.
Nostalginen laji saa Suomessa tarpeettoman usein osakseen säälinsekaista sympatiaa. Helsingissä Brahenkadulla pääsarjajoukkue HIFK:n yleisömäärät lasketaan kymmenissä. Lajifanit ovat uskollista väkeä, kannattajien konkarikaartia.
Krylatskoje-hallissa kaiken luulisi olevan toisin, mutta arki on karua Moskovassakin.
- Dynamon katsojakeskiarvo? Se on ollut syyskaudella 100-200. Katsojat eivät kai ole vielä löytäneet tänne. Viime kaudella joukkueen entisellä kotistadionilla yleisö laskettiin tuhansissa, Mutikainen kertoo.
Menestyksestä katsojien vähyys ei voi olla kiinni. Länsilohkon kärjessä oleva Dynamo johtaa maan pääsarjaa ainoana joukkueena ilman tappioita.
