Itsemurhariski on vankilassa moninkertainen muuhun väestöön nähden Italiassa.
Italian vankiloissa jo ainakin 35 vankia on tänä vuonna riistänyt henkensä. Se on jatkoa ennätysvuodelle 2024, jolloin maan vankiloissa tehtiin eri lähteiden mukaan 83–91 itsemurhaa.
– Vangit hirttävät tai tukehduttavat itsensä tai hengittävät tappavan määrän kaasua. Suurin itsemurhariski on juuri vankilaan joutuneilla tai pian vapautuvilla, pienin mafiarikoksista tuomituilla, vankiloiden vartijoita edustavan UILPA Polizia penitenziaria -ammattiliiton pääsihteeri Gennarino De Fazio kertoi toukokuussa lehdistötilaisuudessa Roomassa.
De Fazion mukaan suurin syy itsemurhien taustalla on vankiloiden liian korkea täyttöaste. Vankeja on Italiassa nyt yli 62 600, vaikka vankipaikkoja on alle 47 000. Samaan aikaan vankiloista puuttui jo vuonna 2019 ainakin 18 000 vartijaa.
– Jokin aika sitten roomalaisessa vankilassa eräs vartija joutui tekemään 26-tuntisen työvuoron, De Fazio kuvaa vartijoiden työtaakkaa.
Lisäksi vankiloissa ei De Fazion mukaan pystytä tarjoamaan riittävästi apua vangeille, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia.
Vankiloissa on tehnyt tänä vuonna itsemurhan myös kaksi henkilökuntaan kuuluvaa.
Itsemurhat vähenevät, paitsi vankiloissa
Vankien oikeuksia valvovan Antigone-yhdistyksen tuoreen raportin mukaan Italian vankilat ovat keskimäärin 133-prosenttisesti täynnä. Ruuhkaisinta on milanolaisessa San Vittoren vankilassa, jonka täyttöaste on 220 prosenttia.
Itsemurhariski on vankilassa moninkertainen muuhun väestöön nähden, raportti kertoo. Siinä missä itsemurhat Italian koko väestössä ovat jo vuosia olleet vähenemässä ja luvut EU:n keskitasoa pienemmät, on maan vankiloissa tehtyjen itsemurhien määrä kasvanut räjähdysmäisesti.
Italialaisvangit tekevät kaksi kertaa enemmän itsemurhia kuin vangit EU-maissa keskimäärin, Euroopan neuvoston luvut vuodelta 2022 kertovat. Ulkomaalaisten vankien itsemurhariski on kaksinkertainen italialaisiin nähden.
Vartijapula heikentää valvontaa
De Fazion mukaan vankila ei nykypäivänä Italiassa vastaa mihinkään niistä tavoitteista, joita vankiloille on asetettu. Ne eivät pysty estämään uusintarikollisuutta, päinvastoin.
– Vankilassa vangit oppivat tekemään rikoksia entistä tehokkaammin, minkä lisäksi he verkostoituvat keskenään, De Fazio sanoo.
Vankila ei pysty myöskään estämään vankien kontakteja ulkomaailmaan. Vartijoiden liian vähäisen määrän vuoksi vankiloihin kulkeutuu niin kännyköitä kuin aseita, esimerkiksi droonien avulla.
– Kun asiaan on yritetty puuttua, se on tehty ennaltaehkäisyn sijaan rangaistuksia koventamalla. Mutta kun kännykän tuomisesta vankilaan tehtiin rikos, niiden markkina-arvo kasvoi. Kännykästä voi vankilassa saada kymmenkertaisen hinnan, ja se on herättänyt myös järjestäytyneen rikollisuuden kiinnostuksen, De Fazio kuvaa.
De Fazion mukaan vankiloiden tilanne on vuosikymmenten kehityskulun tulos. Nykyhallituksen toimet eivät kuitenkaan paranna tilannetta, vaan lisäävät vankien määrää entisestään.
Pääministeri Giorgia Melonin hallitus on muun muassa hyväksynyt lain, joka rankaisee nuorisorikollisuudesta entistä ankarammin. Sen myötä alaikäisten vankien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 54 prosenttia, Antigonen raportti kertoo.
Kiistelty turvallisuuslaki läpi
Italian parlamentti hyväksyi 4. kesäkuuta äänin 109–69 kiistellyn uuden lain, joka tuo maahan joukon uusia rikostyyppejä ja koventaa rangaistuksia useista rikoksista.
Turvallisuuslaiksi kutsutun lain läpimenoa parlamentin ylähuoneessa edelsi oppositiopuolueiden järjestämä protesti, jossa useat senaatin jäsenet istuivat istuntosalin lattialla kädet ilmassa huutaen ”Häpeä!”, uutistoimisto ANSA kertoi.
Laki koventaa passiivisesta vastarinnasta annettavia rangaistuksia, sillä sen myötä liikenteen tukkimisesta tulee rikos. Jos autotie tai junarata tukitaan useamman ihmisen yhteistyönä, voi teosta saada jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen.
Lisäksi laki koventaa rangaistuksia julkisten rakennusten vahingoittamisesta ja töhrimisestä. Liikenteen tukkiminen ja monumenttien töhriminen ovat keinoja, joita Italiassa ovat viime vuosina käyttäneet erityisesti maassa toimivat ilmastoaktivistit.
Laki koventaa rangaistuksia myös tapauksissa, joissa valtion virkamiestä uhataan tai vahingoitetaan tavoitteena estää julkisen rakennushankkeen toteutuminen. Italiassa suurta vastustusta ovat herättäneet esimerkiksi Torinon ja Ranskan Lyonin välinen suurnopeusjunarata sekä eteläisen Calabrian alueen Sisiliaan yhdistävä siltahanke.
Vankilakapina muuttui rikokseksi
Uuden lain myötä vankilakapinasta tulee rikos ja passiivinen vastarinta muuttuu rangaistavaksi teoksi, vankiloiden lisäksi myös maahanmuuttajien vastaanottokeskuksissa.
Raskaana olevien tai alle 3-vuotiaiden lasten äitien vankeusrangaistuksen lykkääminen muuttuu vapaaehtoiseksi, mutta heidät määrätään suorittamaan rangaistuksensa erityisosastolle.
Työnsä vuoksi syytteeseen joutuvien viranomaisten oikeudenkäyntikulujen kattoa nostettiin ja viranomaisille annettiin lupa kantaa asetta myös virka-ajan ulkopuolella, ilman erillistä lupaa.
Laissa puututaan entistä kovemmalla kädellä myös talojen valtaamiseen, kevytkannabistuotteisiin, lasten käyttämiseen kerjäämisessä, vanhuksiin kohdistuviin petoksiin sekä junissa, metroissa ja niiden asemilla tapahtuviin rikoksiin.
– Turvallisuuslain lopullisella hyväksymisellä senaatissa hallitus ottaa ratkaisevan askeleen vahvistaakseen kansalaisten, haavoittuvimpien ihmisryhmien ja univormua käyttävien miestemme ja naistemme suojelua, pääministeri Meloni sanoi.