Suuri osa Moskovan terrori-iskun epäillyistä on tämänhetkisten tietojen mukaan kotoisin Tadzhikistanista. Tadzhikistanissa on pitkään ollut islamistisia virtauksia, joita vastaan valtion maallinen ja itsevaltainen hallinto on pyrkinyt taistelemaan.
Noin kymmenen miljoonan asukkaan Tadzhikistan strategisesti tärkeä valtio Keski-Aasiassa. Maa on Afganistanin pohjoinen naapuri, ja Tadzhikistanilla on ollut oma roolinsa Afganistanin levottomassa lähi-historiassa. Afganistanin väestöstä liki neljännes on etnisiä tadzhikkeja ja Tadzhikistan on osallistunut vuonna 2021 uudelleen valtaannousseen taleban-liikkeen vastaiseen aseelliseen toimintaan Afganistanin pohjoisosassa.
Entinen neuvostotasavalta Tadzhikistan on itsevaltaisesti johdettu, kuten muutkin alueen entiset neuvostotasavallat. Maa julistautui itsenäiseksi Neuvostoliiton hajotessa syyskuussa 1991 ja sai kansainvälisen tunnustuksen saman vuoden joulukuussa.
Sisällissodassa kuoli ainakin kymmeniä tuhansia
Toisin kuin suurimmassa osassa entisiä neuvostotasavaltoja, Tadzhikistanin itsenäistymisprosessi oli hyvin verinen. Maa ajautui heti itsenäistymisensä jälkeen sisällissotaan, jossa ratkottiin uuden valtion luonnetta.
Toisella, lopulta sodan voittaneella puolella, oli entisestä neuvostoaikaisesta johtajaeliitistä muodostunut hallinto Emomali Rahmonovin johdolla, toisella puolella taas oppositio, jonka pääosa ajoi maahan islamistista hallintoa.
Sota kesti viisi vuotta 1992–97 ja päättyi Rahmonovin joukkojen voittoon Venäjän välittämässä rauhansopimuksessa. Arviot kuolonuhrien määrästä vaihtelevat 20 000:n ja 150 000:n välillä.