Ilmastonmuutoksen uhkaamia lajeja ruvetaan ehkä siirtämään pohjoisemmaksi

Pohjoisen laji ruijanesikko sinnittelee Helsingissä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Jos laji selviää näin etelässä, sillä on mahdollisuuksia selvitä myös lämpenevässä ilmastossa. Jos se ei pärjää, avustettu leviäminen voi olla tarpeen. Silloin voidaan kasvia ehkä siirtää pohjoisemmaksi, jotta se ei kokonaan häviä ilmaston lämmetessä.

Siirrettävien lajien valinta vaikeaa

Avustettuun leviämiseen liittyy kuitenkin vaikeita kysymyksiä, esimerkiksi se, mitä lajeja pitäisi auttaa muuttamaan. Kaikkia kasvi- ja eläinlajeja ei millään voida pelastaa.

- Mitkä lajit ovat tärkeimpiä? Suojelubiologina ajattelemme, että harvinaiset tai uhanalaiset lajit. Lisäksi on myös ekosysteemeille tärkeitä lajeja ja meille ihmisille tärkeitä lajeja. Koko yhteiskunnan pitäisi olla mukana päättämässä, mitkä lajit ovat meille tärkeimpiä, pohtii Notre Dame -yliopiston tutkimusjohtaja Jessica Hellmann.

Kuten historia on osoittanut, lajien siirtäminen uuteen elinympäristöön voi myös aiheuttaa ongelmia. Uusi tulokas voi esimerkiksi viedä elintilan joltakin muulta lajilta.

- Ilmeisin riski, mistä tutkijat puhuvat, on se, että voimme aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä. Yrität tehdä jotain hyvää, mutta sillä onkin haitallisia sivuvaikutuksia. Pahimmassa tapauksessa avustettu leviäminen epäonnistuu ja samalla hukataan aikaa ja rahaa ja ehkä jopa vaarannetaan jokin uhanalainen laji, huomauttaa Hellmann.

Perhoset paljastavat ilmaston vaikutuksia

Hellmannin oma tutkimuskohde ovat perhoset. Se on jo selvinnyt, että jotkin perhoslajit ovat riippuvaisia tietyistä kasvilajiesta, eikä niitä kannata siirtää ilman, että samalla siirtää kyseisen kasvilajin.

- Perhoset ovat hyvin herkkiä ilmaston muutokselle. Pidän niiden kanssa työskentelystä, koska ajattelen, että ne antavat meille kuvan siitä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella saattaa olla lukuisiin lajeihin eri puolilla maapalloa, perustelee Hellmann.

Suomesta voi tulla vastaanottajamaa

Suomella voi olla yllättävän tärkeä asema, jos lajeja ryhdytään siirtämään turvaan ilmastonmuutoksen tieltä.

- Jos EU-tasolla alkaa tulla paineita siirtää lajeja pohjoiseen, niin Suomi on aika itsestäänselvä vastaanottajamaa pitkänä ja pohjoisena maana. Sen takia on tärkeää, että meillä on ymmärrys tästä problematiikasta, joka siihen liittyy, jos tähän mennään, toteaa dosentti Susanna Lehvävirta Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Lehvävirran mielestä päätökset avustetun leviämisen käyttöönotosta pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Toiminnan voisi aloittaa kasvitieteellisistä puutarhoista.

- Jotkut lajit ovat jo nyt ilmastonmuutoksen takia hätää kärsimässä. Päätöksiä pitäisi tehdä jatkuvasti nyt heti. Lajien vieminen luontoon on pikkuisen riskialtista tässä vaiheessa, kun homma ei ole kokonaisuutena hanskassa. Aidatut turvalliset paikat kuten kasvitieteelliset puutarhat olisivat järkeviä paikkoja aloittaa tätä.