Kaikkinaiset kontaktit tuonpuoleisesta mielletään usein automaattisesti vihamielisiksi, mutta tottahan voi olla olemassa hyväntahtoisiakin haamuja?
Kummitus, haamu tai aave elää jonkinlaisessa välitilassa – fyysisesti kuolleena, mutta kykenemättömänä siirtymään eteenpäin. Niiden uskotaan usein yrittävän tässä tilanteessa suorittaa loppuun jotakin kesken jäänyttä tehtävää tai kärsivän rangaistusta aikaisemmista pahoista teoistaan.
Toisesta todellisuudesta tulevien olentojen kohtaaminen on ainakin ensimmäisellä kerralla pelottava kokemus, oli kohtaamiseen sitten mikä tahansa syy. On selvää, että olento, johon eivät päde fysiikan lait tai muutkaan tämän maailman vakiot, voi olla vaarallinen, mutta saattaahan tällaisella henkimaailman edustajalla olla puhtaitakin jauhoja pussissaan!
Miksei esimerkiksi kummitteleva sielu voisi palata tekemään jotakin mistä eläissään kovasti nautti, tai kantaa huolta läheisistään yrittäen auttaen näitä?
Koirat palvovat kuollutta
35-vuotias Sinikka uskoo vahvasti hyväntahtoisiin henkiin.
– Meillä on kaksi koiraa, jotka nousevat joskus yöllä yllättäen heiluttamaan häntäänsä ja liehakoimaan jollekin näkymättömälle.
– Kun tämä tapahtui ensimmäisen kerran, olin kauhusta jäykkänä: selvästikin huoneessa oli läsnä jotakin sellaista mitä koirat näkivät mutta minä en – enkä tiennyt mitä se "jokin" halusi.
Kun sama toistui, Sinikalla oli kaksi vaihtoehtoa: joko hän eläisi ilmiön kanssa tai pakenisi sitä. Jälkimmäinen tuntui huomattavasti paremmalta, kunnes hän – matkalla kiinteistönvälittäjälle panemaan taloa myyntiin – sattumalta tapasi erään naapurin, joka kertoi talossa aikaisemmin asuneen vanhan naisen olleen suuri eläinten ystävä. Lähiseudun koirat ja kissat olivat pyrkineet hänen luokseen kuin magneetin vetäminä.
– Se pani minut miettimään myyntiä uudemman kerran, ja lopulta päätin kääntyä takaisin, Sinikka sanoo.
