Hymypoika-patsas on saavuttanut kunnioitettavan iän, sillä se täyttää tänä vuonna 60 vuotta.
Hymypoika-patsas
Hyvän Toveruuden Kilvan palkinto, jota on jaettu koululaisille vuodesta 1954 lähtien.
Vuonna 1955 poika-patsaan rinnalle tuli myös Hymytyttö-veistos.
Veistosten jakamiskäytännöt vaihtelevat koulusta riippuen. Yleensä hymypatsaita jaetaan peruskoululaisille.
Kilvassa on tärkeintä, että luokkatoverit äänestävät patsaan saajan. Arviointikriteerit olivat kisan alussa rehti, reipas, ryhdikäs ja rehellinen. Kilpailun arvot ovat säilyneet pitkälti samoina.
Hymypoika-patsaan on suunnitellut taiteilija Heikki Nieminen.
Hymypatsaan on saanut noin 300 000 koululaista.
– Kun pitelin tätä poikaa, se oli ihan kuin minun kolmivuotias poikani. Tuntui, että tälle pitäisi löytää hienompi kilpailu, muistelee opetusneuvos ja Opettaja-lehden entinen päätoimittaja Antti Henttonen hymypatsaan alkuaikoja.
Elettiin vuoden 1953 syksyä ja lasten käyttäytymiskasvatus oli kouluissa puheenaiheena. Isät rakensivat sodanjälkeistä maata ja kasvatustyö jäi pitkälti äitien ja isovanhempien harteille.
– Pohdimme, voisiko tällainen mallipoika auttaa sopivin säännöin koteja ja kouluja käyttäytymiskasvatuksessa, Henttonen kuvailee.
Ensimmäiset hymypatsaat jaettiin vuonna 1954, seuraavana vuonna pojan rinnalle tuli myös tyttöpatsas.
– Ensimmäisen vuoden voittaja-tytöt saivat hymypojan, mutta ei se suurta murhetta tuottanut. Tyttö oli kuitenkin tasa-arvon kannalta vielä parempi, Henttonen muistelee.
Demokratian opettaja
Hymypatsaan nähtiin toimivan kouluissa hyvänä motivaationa oppilaiden rehdille käytöksellä. Se myös opetti hivenen demokratiaa, kun koulutoverit äänesti kilvan voittajan.