Katolla on käytävä ainakin kerran vuodessa. Mieluiten turvallisesti. Valjaat ovat ehdottoman tarpeelliset heti, kun mennään leikkimökin kattoa ylemmäs.
Tiilikaton kohdalla huoltotoimenpiteet ovat melko vähäiset. Kaikkein ensimmäiseksi tietysti vaihdetaan rikkoutuneet tiilet uusiin. Itse puhdistuksessa paras työkalu on painepesuri, jolla suihkutetaan katto puhtaaksi ylhäältä alas ja sivusuunnassa siten, ettei vesi pääse tunkeutumaan tiilten välisistä saumoista aluskatteelle, jota pitkin se sitten valuisi mustuttamaan otsalautoja.
Ennen pesua tiilikaton voi myös halutessaan käsitellä erityisellä sammalenpoistoaineella, joka levitetään katolle vaikkapa ruiskupullolla. Eri valmistajien ohjeet vaihtelevat hiukan mutta yleisesti ottaen aineen annetaan vaikuttaa noin varttitunnin ajan ja sen jälkeen pesu suoritetaan tavalliseen tapaan painepesurilla tai isolla harjalla. Saatavissa on myös aineita, jotka ehkäisevät sammalen kasvua. Jos sellaista levittää katolle pesun jälkeen, sitä ei tarvitse pestä läheskään yhtä usein.
Peltikatolla joudutaan tekemään töitä hiukan enemmän, vaikkei siellä sammalta kasvakaan. Jos käytetään painepesuria, painetta ei ehkä kannata vääntää maksimiinsa. Pesun jälkeen tutkitaan, onko pinnoitteeseen syntynyt naarmuja. Rautakaupasta saa kullekin sävylle sopivaa peiteväriä, jota levitetään pienellä siveltimellä - vaikkapa kynsilakkapullon pensselillä. Näin pinnoite ei ala kesiä eikä kattopelti ruostua.
Kiinnitysruuvien tiukkuus ja tiivisteet tarkistetaan. Varsinkin silloin, kun katto on asennettu vielä kosteiden ruoteiden päälle ruuvit saattavat ruoteiden kuivuessa löystyä uudessakin katossa. Tiivisteisiin puolestaan vaikuttaa auringon ultraviolettisäteily; ne haurastuvat ajan mittaan.
Tarkastettavia kohteita ovat myös harja- ja päätypellit kiinnityksineen. Tutkitaan savuhormien, ilmastointiputkien ja muiden läpivientien tiiviys. Ja kun nyt katolla ollaan, tarkastetaan myös savupiipun hattupelti - tämän tärkeänä tehtävänähän on pitää hormi kuivana ja estää sen yläpään rapautuminen.