Helsingin hovioikeuden mukaan 18,5 vuotta vanhan talousrikosjutun käsittelyä voidaan ensi kesänä jatkaa. Syytetty vaati sen käsittelyn lopettamista pitkän keston takia.
Tapaus liittyy Maija-Liisa Lahtisen monimutkaiseen ja monihaaraiseen talousrikosvyyhtiin.
Lahtinen aikanaan vuonna 2005 tuomittiinkin talousrikoksesta 2 v 9 kk vankeuteen ja määrättiin vangittavaksi. Tuomiota hän ei ole koskaan istunut.
Oikeuden mukaan Lahtinen salasi 1994-1995 miehensä, lehtikeisari Urpo Lahtisen kuolinpesään kuuluneet varat. Noin 5,5 miljoonaa euroa oli sijoitettu sveitsiläiseen pankkiin.
Pakeni Sveitsiin
Maija-Liisa Lahtinen pääsi 2005 poistumaan Suomesta Sveitsiin. Naista ei kansainvälisestä etsintäkuulutuksesta huolimatta ole saatu Suomeen.
Sveitsin viranomaiset eivät ole suostuneet luovuttamaan häntä, koska teko ei ollut Sveitsissä rikos. Aikanaan Sveitsi jopa kielsi tilitietojen käytön suomalaisessa oikeudenkäynnissä, mutta juttua käsitellyt käräjätuomari päätti toisin.
Lahtisen 2 v 9 kk tuomion täytäntöönpano raukeaa nyt kesäkuussa, kun hovioikeuden antamasta tuomiosta on kulunut kymmenen vuotta.
Viime vuosikymmenellä jäi kuitenkin käsittelemättä 18 miljoonan markan eli noin kolmen miljoonan euron epäilty törkeä kavallus vuodelta 1997 ja niihin liittyy myös Lahtisen silloisen asianajajan avunanto-syyte.
Asianajaja vaati nyt, ettei 1990-luvun lopun talousrikoksia voitaisi käsitellä enää. Hän perusteli vaatimusta jutun pitkällä kestolla.
Epäillyksi vuonna 1998
Asianajaja oli saanut tietää olevansa rikoksesta epäilty lokakuussa 1998 ja käräjäoikeudessa juttu tuli vireille maaliskuussa 2004. Asian käsittely eteni seuraavan kerran käräjäoikeudessa Lahtisen poissaolon takia vasta keväällä 2014. Asianajaja ei itse ole vaikuttanut pitkään kestoon mitenkään.
Nyt hovioikeudessa nainen vaati, että oikeudenkäynti on lopetettava, koska hänen puolustautumismahdollisuutensa ovat keston takia raunioituneet. Nainen huomautti, että todistajille tultaisiin oikeussalissa vain lukemaan heidän vanhoja kuulustelukertomuksiaan, eikä nainen ollut aikanaan saanut esittää todistajille kysymyksiä.
Asianajaja totesi myös, että kahta keskeistä todistajaa ei ollut kuultu lainkaan ja heistä toinen oli jo kuollut. Hän vetosi myös heikentyneeseen terveydentilaansa.
Syyttäjä: Todisteet kirjallisia
Valtiosyyttäjä Ritva Sahavirta vastusti lopettamisvaatimusta ja huomautti, että valtaosa jutun todisteista on kirjallisia.
Valtionsyyttäjä epäili naisen myös tahallisesti jarruttavan jutun käsittelyä. Käsittely oli alkanut kerran kesällä 2014, mutta se pysähtyi heti alkuunsa, kun nainen turhaan vaati, ettei juttua voitaisi käsitellä ilman pääsyytetyn, Maija-Liisa Lahtisen paikallaoloa. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.
Viime vuoden loppupuolella nainen vaati jutun käsittelyn lopettamista sen keston perusteella, mutta hovioikeus nyt siis torppasi vaatimuksen.
Hovi: Kesto ei este
Hovioikeuden mukaan juttu voidaan käsitellä sen pitkästä kestosta huolimatta.
- Maija-Liisa Lahtisen poissaolo ei enää ole esteenä oikeudenkäynnin etenemiselle, hovioikeus lausui todeten, että todistelu painottuu kirjallisiin todisteisiin ja että asianomistajalla on merkittävä intressi asian käsittelylle.
Hovin mukaan naisen puolustautumismahdollisuudet eivät ole raunioituneet.
Jutun käsittelyn on määrä alkaa Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuun lopussa 2016.
Syyskuussa 2017 epäillystä törkeästä kavalluksesta tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta, eikä siitä voi lain mukaan enää sen jälkeen tuomita rangaistusta.