Hotelli- ja ravintolamuseo täyttää 30 vuotta

Museosta löytyy vinkkejä juhlien suunnitteluun

Ensimmäiset museon arkistoimat ruokalistat ovat 1870-luvulta ja 1880-luvulta lähtien niitä on tallessa jokaiselta vuodelta. -Alkuperäisiä ei anneta asiakkaille, mutta niistä voi saada kopioita, kertoo Kirsti Grönholm. Sekä yritykset että yksityiset etsivät usein vinkkejä museosta mm. vuosijuhlia järjestäessään. Museosta selviävät myös kunkin aikakauden reseptit, kattaus, ilmapiiri ja kukkien asettelu. Kirjastossa on 3600 teosta, joista lähes 70 prosenttia on keittokirjoja. Käsikirjastossa voi käydä "kurkkimassa"kirjoja, mutta lainaksi niitä ei anneta. Museo harrastaa Kirsti Grönholmin mukaan valikoivaa keruuta ja ottaa vastaan lahjoituksia, ei kuitenkaan koti-irtainta. Sen parhaita tallentamispaikkoja ovat Grönholmin mielestä kaupungin- ja maakuntamuseot.

Krokaani- ja sokerilintunäyttely kruunaa juhlan

30-vuotisjuhlan kunniaksi on Kaapelitehtaalla sijaitsevassa museossa avattu hurmaava sokerileipureista ja leivonnaisista kertova Krokaani- ja sokerilintunäyttely. Näyttelyssä esillä oleva sokerilintu ei ole mikä tahansa merikotka, vaan entinen olympiavoittaja. Nyt jo edesmenneen kondiittorimestari Pentti Painivaaran karamellityö voitti jälkiruokasarjan kultaa Frankfurtissa Kokkien olympialaisissa vuonna 1988. Nykyisin sokerilintu kuuluu museon kokoelmiin. Vuosien saatossa kotkan siipisulat ovat kärsineet vaurioita. Lammilainen leipurimestari Petri Nieminen on saattanut sokerilinnun taas kuntoon.

Juhlakrokaanin eli korkean mantelimassasta taiteellisesti kootun leivonnaisen ovat valmistaneet Espoon palvelualojen oppilaitoksen aikuiskoulutusopiskelijat opettajansa, kondiittorimestari Seppo Hirvijärven johdolla.

Krokaani oli sokerileipureiden mestarityönäyte

Ensimmäinen maassamme tunnettu sokerileipuri oli Zacharias Halling, joka muutti Tukholmasta Turkuun heinäkuussa 1760. Kuuluisat sveitsiläiset sokerileipurit valloittivat näihin aikoihin lähes koko Euroopan. Suomeen heitä saapui 1800-luvun alussa perustaen konditorialiikkeitä Helsinkiin, Turkuun, Porvooseen, Hämeenlinnaan, Ouluun ja Viipuriin.

Krokaani kuului 1830- ja 1840-luvulla kondiittorin mestarinäytetöihin. Tarina kertoo, kuinka sokerileipuri Adolf Fredrik Forsström kokosi työnäytteekseen nelikerroksisen temppeliasetelman, jota koristivat sokerilinnut, hedelmät ja marjat sekä perhoset. Arvosteluraati ei kuitenkaan kelpuuttanut komeutta, sillä siinä oli käytetty paperipäällisiä karamelleja.

Meillä krokaani kruunasi marsipaani- ja sokerikoristeineen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hienon hääaterian. Krokaanitaikina tehdään yhä mantelista ja sokerista, pursotetaan kaavapiirroksen mukaan, paistetaan ja kootaan yhteen sokerin ja siirapin avulla piparkakkutalon tapaan. (Lähde: STT / MTV3 internet)

Hotelli- ja ravintolamuseon osoite on Tallberginkatu 1 G. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-19