Tiesitkö, missä voi saada tietoa 80 000 ruokalistasta tai tarkastella Alkon myymälää vuodelta 1934? Tämä käy päinsä tiettävästi maailman ainoassa Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingissä.-Museo keskittyy majoitus- ja ravitsemusalan sekä suomalaisen ruoka-, juoma- ja tapakulttuurin tutkimiseen, tallentamiseen ja tiedottamiseen, kertoo museonjohtaja Kirsti Grönholm. Näyttelytilassa on esineitä hellasta haarukkaan: mm. astioita, koneita, laitteita ja huonekaluja. Vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Näyttelyssä on myös monia mielenkiintoisia sisustuksia. Alkon myymälä on vuodelta 1934. Kankaanpään Kestitupa puolestaan edustaa tyypillistä keskiolutravintolaa keskioluen vapauttamisvuodelta 1969. Menneiden vuosikymmenien hotellihuoneita pääsee kurkistamaan 1950- ja 1970-luvun sisustuksineen. Esillä on myös kabinettikattaus. Ravintolakoulu Perhon 1950-luvulta olevalle hellalle on koottu patoja, pannuja ja kattiloita. Painavat 1900-luvun alun kupariesineet ovat peräisin Helsingin Seurahuoneelta. Kestikievarinäkymä puolestaan vie ajatukset 1800-luvulle.
Museosta löytyy vinkkejä juhlien suunnitteluun
vanhanaikainen kahvikuppiCopyright Alma Media Oyj 2001
Ensimmäiset museon arkistoimat ruokalistat ovat 1870-luvulta ja 1880-luvulta lähtien niitä on tallessa jokaiselta vuodelta. -Alkuperäisiä ei anneta asiakkaille, mutta niistä voi saada kopioita, kertoo Kirsti Grönholm. Sekä yritykset että yksityiset etsivät usein vinkkejä museosta mm. vuosijuhlia järjestäessään. Museosta selviävät myös kunkin aikakauden reseptit, kattaus, ilmapiiri ja kukkien asettelu. Kirjastossa on 3600 teosta, joista lähes 70 prosenttia on keittokirjoja. Käsikirjastossa voi käydä "kurkkimassa"kirjoja, mutta lainaksi niitä ei anneta. Museo harrastaa Kirsti Grönholmin mukaan valikoivaa keruuta ja ottaa vastaan lahjoituksia, ei kuitenkaan koti-irtainta. Sen parhaita tallentamispaikkoja ovat Grönholmin mielestä kaupungin- ja maakuntamuseot.
Krokaani- ja sokerilintunäyttely kruunaa juhlan
leivoCopyright Alma Media Oyj 2000
30-vuotisjuhlan kunniaksi on Kaapelitehtaalla sijaitsevassa museossa avattu hurmaava sokerileipureista ja leivonnaisista kertova Krokaani- ja sokerilintunäyttely. Näyttelyssä esillä oleva sokerilintu ei ole mikä tahansa merikotka, vaan entinen olympiavoittaja. Nyt jo edesmenneen kondiittorimestari Pentti Painivaaran karamellityö voitti jälkiruokasarjan kultaa Frankfurtissa Kokkien olympialaisissa vuonna 1988. Nykyisin sokerilintu kuuluu museon kokoelmiin. Vuosien saatossa kotkan siipisulat ovat kärsineet vaurioita. Lammilainen leipurimestari Petri Nieminen on saattanut sokerilinnun taas kuntoon.
Juhlakrokaanin eli korkean mantelimassasta taiteellisesti kootun leivonnaisen ovat valmistaneet Espoon palvelualojen oppilaitoksen aikuiskoulutusopiskelijat opettajansa, kondiittorimestari Seppo Hirvijärven johdolla.
Krokaani oli sokerileipureiden mestarityönäyte
hää shampanjatCopyright Alma Media Oyj 2001
Ensimmäinen maassamme tunnettu sokerileipuri oli Zacharias Halling, joka muutti Tukholmasta Turkuun heinäkuussa 1760. Kuuluisat sveitsiläiset sokerileipurit valloittivat näihin aikoihin lähes koko Euroopan. Suomeen heitä saapui 1800-luvun alussa perustaen konditorialiikkeitä Helsinkiin, Turkuun, Porvooseen, Hämeenlinnaan, Ouluun ja Viipuriin.
Krokaani kuului 1830- ja 1840-luvulla kondiittorin mestarinäytetöihin. Tarina kertoo, kuinka sokerileipuri Adolf Fredrik Forsström kokosi työnäytteekseen nelikerroksisen temppeliasetelman, jota koristivat sokerilinnut, hedelmät ja marjat sekä perhoset. Arvosteluraati ei kuitenkaan kelpuuttanut komeutta, sillä siinä oli käytetty paperipäällisiä karamelleja.
Meillä krokaani kruunasi marsipaani- ja sokerikoristeineen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hienon hääaterian. Krokaanitaikina tehdään yhä mantelista ja sokerista, pursotetaan kaavapiirroksen mukaan, paistetaan ja kootaan yhteen sokerin ja siirapin avulla piparkakkutalon tapaan. (Lähde: STT / MTV3 internet)
Hotelli- ja ravintolamuseon osoite on Tallberginkatu 1 G. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12-19
