Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että Maahanmuuttovirasto antoi kielteisen päätöksen oleskeluluvasta ja teki tutkintapyynnön mongolialaisesta sairaanhoitajasta, joka oli suorittanut opintonsa Suomessa ja kävi Suomessa töissä. Oleskelulupiin paneutunut asianajaja kritisoi erityisesti yhtä Maahanmuuttoviraston käytäntöä.
Maahanmuuttovirasto ei kertonut hoitajalle, miksi hän sai kielteisen päätöksen oleskeluluvasta. Virasto epäili häntä väärennetyn tiliotteen esittämisestä.
Hoitaja kertoi itse tapauksestaan muun muassa Twitterissä.
Oleskelulupa- ja kansalaisuusasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto sanoo, että mongolialaisnaisen kohtaamat ongelmat ovat aika tyypillisiä Maahanmuuttoviraston päätöksiin liittyviä ongelmia.
– Olennaista tässä asiassa on tämä Maahanmuuttoviraston käytäntö perusteluiden salaamisesta. Se on lähtökohdiltaankin jo erikoinen – eli lähdetään siitä, että päätöksen perusteita voidaan salata.
Punton mukaan mongolialaisnaisen tapauksessa on ollut onni onnettomuudessa, että syyttäjä lähti tutkimaan asiaa.
– Tämä on poikkeuksellista, koska ei niitä päätöksiä yleensä syyttäjälle viedä. Kun valitat päätöksestä, niin siinä pitää sitten yrittää esittää itse selvitystä siitä, että Maahanmuuttovirasto on erehtynyt.
Kyseinen perusteluiden salaamiskäytäntö on Punton mukaan yleistynyt Maahanmuuttovirastossa.
– Se on tietysti laintulkintaa, mutta lähtökohdan tulisi aina olla se, että asianosaisella on oikeus saada tietää päätöksen perustelut. Eihän hän muuten pysty käyttämään muutoksenhakuoikeuttaan kovin tehokkaasti.
