Hiv-tartuntojen määrä näyttää kääntyneen Suomessa laskuun.
Kansanterveyslaitoksen Hiv-yksikön johtaja Mika Salminen arvioi, että tartuntojen määrä jää tänä vuonna noin 130:n tienoille.
- Meidän järjestelmässämme näyttää siltä, että tartunnat voivat jäädä alle 130:en tai peräti 120:en. Nyt ollaan kuitenkin vasta puolivälissä, eli todellista tilannetta ei vielä tiedetä.
Salmisen mukaan suuntaus näyttää positiivisesti yllättävältä, sillä viimeiset seitsemän vuotta hiv-tartuntojen määrät ovat tasaisesti lisääntyneet. Erityisesti vuosina 2006 ja 2007 tapahtui merkittävä hyppäys huonompaan - silloin Suomessa todettiin jopa 30 prosenttia enemmän tartuntoja vuosittain.
Salminen toivoo, että tämän vuoden mahdollinen lasku hiv-tartuntojen lukumäärässä johtuu ihmisten lisääntyneestä tiedosta.
- Olemme pyrkineet hivistä tiedottamaan ja käyttämään jonkin verran myös kohdennettua viestintää, ja sitä kautta ihmisten tietoisuus on ehkä parantunut ja hiviä osataan paremmin varoa. Tämä on se kaikkein yksinkertaisin selitys.
Salmisen mukaan toinen vaihtoehto on, että "pakka on nyt tyhjennetty", eli ne ihmiset, joiden testissä erityisesti pitäisi käydä, on siellä myös käynyt aikaisempina vuosina.
Kuluvan vuoden aikana on ilmoitettu 67 tartuntaa, kun koko viime vuoden aikana tartuntoja oli 187.
Suomessa on todettu kaikkiaan 2 200 hiv-tartuntaa.
Maailmanlaajuinen trendi miesten välisen seksin välityksellä saatujen tartunnoiden lisääntymisestä näkyy myös Suomessa.
Testauskynnyksen oltava matala
Sen sijaan ulkomailla saadut hiv-tartunnat ovat lisääntyneet.
Kansanterveyslaitoksen Hiv-yksikön johtaja Salmisen mukaan ihmiset edelleen unohtaa lomalla ja vapaalla ollessaan turvaseksin. Myös tietoisia riskejä saatetaan ottaa.
- Meillä on vielä paljon tehtävää, jotta ihmiset ymmärtäisivät sen, että monissa maissa hiv-riskit ovat paljon Suomea korkeampia.
Salminen muistuttaa, että hiv-testauksen suhteen tehdään terveydenhuollossa aina riskinarviointia. Hän kuitenkin muistuttaa, että hiv-testiä saa ja voi itselleen vaatia tehtäväksi,, vaikka ei kuuluisikaan ns. riskiryhmään, eli ollut esimerkiksi sukupuoliyhteydessä ulkomailla.
- Jos henkilö itse katsoo, että hän on ollut riskissä, testauksen kynnystä on pidettävä matalana.
Salmisen mukaan Suomessa käydään testeissä suhteellisen hyvin, mutta vuosittain noin 15 prosenttia tartunnan saaneista tulee hoitoon hyvinkin myöhään. Heillä tartunta on kehittynyt jo lähelle aids-vaihetta tai jopa aids-vaiheeseen.
- Tämä on aivan turhaa, koska mitä aikaisemmin tartunta todetaan, sen paremmin se on hoidettavissa. Jos tartunnastaan ei tiedä, sitä voi myös tietämättään levittää, Salminen muistuttaa.
Kansanterveyslaitos ja sosiaaliministeriö ovat sopineet, että vuoden loppuun mennessä perusterveydenhuollolle saadaan uudet, tarkennetut hiv-testausohjeet käyttöön.
- Jo nyt on olemassa tietyt periaatteet hiv-testaukseen, mutta ne ovat peräisin niin pitkältä ajalta ja kaikki eivät niitä tunne, joten katsoimme tarpeelliseksi muistuttaa terveydenhuoltoa pelisäännöistä, Salminen sanoo.
Kyse on lähinnä siitä, että kerätään määräykset yhteen helposti käsiteltäväksi paketiksi.
(MTV3)
Lisää tietoa hivistä ja testauksesta: