Singapore Airlinesin lento SQ22 ponnistaa polttoaine- ja matkustajalastissaan ilmaan Sinaporesta alkuillasta ja on 18 tunnin ja 45 minuutin sekä 16 700 kilometrin jälkeen New Yorkissa.
Kone on Finnairiltakin tutun Airbus 350 -mallin ULR- (ultra long range) -versio.
Kyytiin nousee vain 161 matkustajaa, koska matkaan tarvitaan paljon polttoainetta. Lisäksi matkustajilla pitää lentoyhtiön mukaan olla huomattavasti tilaa, sillä näin pitkän matkan aikana pitää voida liikkua ja nukkuakin.
Niinpä matkustajista 67 on business-luokassa ja 94 Singapore Airlinesin nimeämässä "premium economyssa".
Ei mitään normituoleja
Äärimmäisen pitkän lennon istuimet valmistetaan Singaporen lipunkantajalle Zodiac-yhtiön tehtaassa Texasissa, Yhdysvalloissa.
Tuolien lehtitaskun sijainti on nostettu, pullonpitimet ja pöytä uusittu sekä kokonaisuus testattu kaikenkokoisilla ja -painoisilla ihmisillä.
Eri kehotyyppien istumapaine on mitattu ja havainnot sovitettu istuimiin. Sitten ne on testattu toiseen kertaan Singapore Airlinesin päämajassa koko yön istumatalkoilla.
– Tavoitteena on maksimaalinen mukavuus, kehuskeli lentoyhtiön tiedottaja James Boyd CNN:lle.
Niinpä jalkatilaa on lisää, selkänojan taittoa enemmän ja lisättynä myös istuinosan kaltevuuden ja korkeuden säädöillä.
Meluntorjuntakuullokkeet, tyynyt ja huovat sekä kaikki mahdolliset työ- ja viihdeliittymät ovat itsestäänselvyys, lentoyhtiö kertoo. Puhumattakaan maksuttomista virvokkeista ja aterioista.
Muutkin lentävät pitkään
Ennen tänään alkavaa yhteyttä, pisin yhteys on ollut Qatar -lentoyhtiön linja Uuden-Seelannin Aucklandista Dohaan, Qatariin. Matka kestää tunnin ja vartin vähemmän.
Tätä ennen pisin yhteys on kuitenkin Air Indian Delhi-San Francisco, 15 000 kilometrillään. Ranskan Air Francella on hallussaan kaksi maailman pisintä kotimaanyhteyttä: Pariisista eteläisen Intian valtameren Réunionin saarelleen, vajaat 10 000 kilometriä, sekä Pariisista keskelle Tyyntämerta Papeetelle, melkein 16 000 kilometriä. Jälkimmäiseen kyllä kuuluu välilasku.
Ennen se oli tuskaa
Ennen suihkukoneaikaa pitkiä yhteyksiä tarvitsi etenkin Britannia hoitaessaan imperiumiaan.
1940-luvun lopulla yhteys Lontoosta Sydneyyn tunnettiin kengurureittinä, ja syystä.
Silloin Lontoosta lähdettyään piti käydä tankilla tämän tästä, nimittäin Roomassa, Tripolissa, Kairossa, Karachissa, Kolkatassa, Singaporessa ja Darwinissa.
Se kesti neljä päivää ja sitä pidettiin vauhdikkaana. Tänä vuonna Australian Qantas kokeili suoraa matkaa harkitsessaan yhteyden avaamista, ja havaitsi että se kestää 17 tuntia.
Edistystä on saavutettu.