Vuonna 2014 Suomen teiltä tilastoitiin 1623 hirvionnettomuutta ja 5297 peuraonnettomuutta eli yhteensä 6 920 hirvieläinonnettomuutta.
Kuluva vuosi ei Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenneturvallisuusasiantuntija Esko Tolvasen arvion mukaan tule olemaan aiempaa vuotta merkittävästi parempi.
Tolvasen mukaan onnettomuuksien määrään vaikuttaa paljon tuuri, sillä erityisesti paikallisesti onnettomuuksien määrät voivat vaihdella paljonkin. Sen lisäksi on kuitenkin ilmeinen selitys.
– Onnettomuusmääriin vaikuttaa tietysti myös hirvikanta, jota viranomaiset säätelevät pyyntiluvin. Itä-Suomessa pyyntimääriä onkin lisätty, hän kertoo.
Tilastojen perusteella näkyykin, että koko maan hirvikanta ja hirvionnettomuuksien määrä seurailevat toisiaan tarkasti.
Vuoden 2014 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 57 miljoonaa euroa ja peuraonnettomuuksien 33 miljoonaa euroa, yhteensä 90 miljoonaa euroa.
Autoilijoille harvemmin vammoja hirvikolarissa
Hirvionnettomuuksien aiheuttamat kuolemat ja loukkaantumiset ovat vähentyneet viime vuosina. Tolvanen kiittäisi tästä ajoneuvoturvallisuutta.
– Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrän positiivisen kehityksen taustalla on myös ajoneuvoturvallisuus. Ajoneuvojen kehittyminen on tehnyt niistä turvallisempia, mikä lieventävät onnettomuuksien seurauksia.
Liikenneturvallisuus on parantunut pitkällä tähtäimellä muutenkin, ei pelkästään hirvikolarien kohdalla. Tolvasen mukaan osa vakavien onnettomuuksien vähenemisestä voi olla myös autoilijoiden asenteesta ja käyttäytymisestä johtuvaa.
Hirvionnettomuuksia pyritään vähentämään muullakin kuin kannan harvennuksella. Hirvivaroituskylttien ja -aitojen lisäksi tieosuuksille on laitettu myös niin sanottuja hirvinauhoja vähentämään onnettomuuksia.
– Hirvinauhat hidastavat hirven tielle tulemista, mutta myös kiinnittävät kuljettajan huomiota hirvivaaraa entisestään.
Tienvarsia myös raivataan jatkuvasti, jotta hirvet huomattaisiin aiemmin. Metsiin myös asetetaan nuolukiviä, jotta hirvet pysyisivät tehokkaammin poissa teiltä.