Ihoon, hiuksiin ja vaatteisiin kiusallisesti takertuvat hirvikärpäset piinaavat tähän vuodenaikaan metsissä liikkuvia.
Jyväskylän yliopiston professori Hannu Ylönen kertoo, että tällä hetkellä hirvikärpäsiä on ympäri Suomen erittäin paljon tai paljon. Hirvikärpästen määrään vaikuttaa vuosittain hirvikannan koko ja se, missä päin hirvet ja muut hirvieläimet ovat liikuskelleet.
Toisinaan tuntuu kuitenkin siltä, että hirvikärpäset ovat kiinnostuneita myös metsällä olevista ihmisistä, vaikka hirvieläinten turkki on niinden varsinainen pesimäpaikka.
- Eivät hirvikärpäset ole kiinnostuneita meistä ihmisistä, ne vain yrittävät löytää isännän. Meistä ei ole niille mitään hyötyä, sillä vaikka ne kuinka yrittäisivat, eivät ne meissä pysty lisääntymään, professori Ylönen muistuttaa.
Saattaa hirvikärpänen ihmisiäkin purra ja yrittää imeä verta - joskin näin käy melko harvoin. Ihmisiholle syntyvä allerginen reaktio syntyykin useimmiten hirvikärpäsen puremisyrityksistä, kun hyönteisen sylkeä pääsee rikkoutuneelle iholle.
Miten hirvikärpäsen voi sitten karkoittaa? Valitettavasti ei mitenkään, vastaa professori Hannu Ylönen.
- Hirvikärpäset näkevät metsässä liikkuvat ihmiset tummana möhkäleenä, siluettina, joka luultavasti muistuttaa hirveä. Me nyt niitä satumme saamaan, jos niitä metsässä runsain joukoin esiintyy.
Hirvikärpäsen elinkaari on lyhyt
Hirvikärpänen kuoriutuu kotelostaan pensaassa tai ruohikossa, minkä jälkeen se lähtee lentoon etsimään isäntäeläintä, hirveä. Kun isäntäeläin löytyy, heittää hirvikärpänen siipensä pois ja ryhtyy imemään hirven vertä ravinnokseen. Siipien tiputtamisen jälkeen hirvikärpänen ei voi enää vaihtaa isäntää, joten se ryhtyy odottamaan lisääntymiskumppania.
Ihmisessä hirvikärpänen ei pysty lisääntymään. Hirvikärpäsen purema ei ole nykytietojen mukaan vaarallinen, mutta allergisen reaktion aiheuttaessaan kiusallinen.
(MTV3)
Katso professori Hannu Ylösen haastattelu: (Huomenta Suomi 15.9.2010)